Mari Siukola vie luokkansa ulos oppimaan

18.10.2021
Mari Siukola vie luokkansa ulos oppimaan

Olen työskennellyt kaksi vuotta luokanopettajana ulkoluokkaillen. Olen ulkona oppilaiden kanssa noin yhden kolmasosan perusopetuksen oppitunneista. Yhdessä on innostuttu luonnosta, ja ilo on kasvanut ulkona. On tartuttu hetkiin ja koettu ulkona oppimisen onnea. On tutkittu ympäröivää luontoa uteliaasti ja herkistytty havainnoimaan mielenkiintoisia yksityiskohtia ja kokonaisuuksia.

Ulkona voi opettaa kaikkia alaluokkien oppiaineita ja opetussuunnitelman sisältöjä. Olen pitänyt ulkona lähes kaikki liikunnan, uskonnon ja ympäristöopin tunnit. Lisäksi olen opettanut ulkona matematiikkaa ja äidinkieltä. Olen toteuttanut luontokasvatuksen ja ulkona oppimisen keinoja myös taidekasvatuksessa.

Olemme tehneet mielikuva- ja aistiharjoituksia. On kerrottu satuja ja ratkottu ongelmanratkaisutehtäviä. Luonnossa voi valokuvata, harjoitella värioppia ja kokea esteettisiä nautintoja. Tässä samalla on synnytetty luontoelämyksiä ja viritelty ympäristöherkkyyttä virkistyen ja rentoutuen.

Tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä keskustelun ja kuuntelun taidot, jotka kuuluvat kiinteästi nykyiseen opetussuunnitelmaan, toteutuvat luontevasti ulkona. Opetussuunnitelmassa tulee vahvasti esiin monialaiset oppimiskokonaisuudet, joissa yhdistellään eri oppiaineita tietyn aihekokonaisuuden tiimoilta. Tämä toteutuu ulkona automaattisesti.

Opetussuunnitelmaan on kirjattu oppiainesisältöjä laajempia kokonaisuuksia, kuten ajattelu ja oppimaan oppiminen tai itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. Näiden opettamiseen luonto tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia. Oppimisen arviointia voidaan toteuttaa ulkona monin tavoin. Ulkotuokion päätteeksi on hyvä pohtia, mitä opittiin ja miten.

Luokallamme on ollut myös Eräkummi, joka on opettanut meille erätaitoja ja kertonut metsästyksen saloja. Eräkummi on opettanut luonnonantimien hyödyntämistä ja tuonut osaltaan seikkailun makua luontoluokallemme.

Lapset ovat puolikaaren muodostelmassa ja katselevat kaaren keskellä olevia eläinten sarvia, luita ja karvaa.
Erätaitoihin tutustuminen talviretkellä Eräkummin johdolla

Miksi ulko-opetusta

Olen löytänyt ulko-opetuksesta monia hyötyjä kaikille luokkani oppilaille. Lapset viihtyvät hyvin ulkona, ja tämän kautta koulumotivaatio kasvaa. Ulkona oppimisessa käytetään aistien lisäksi aktiivisesti kehoa ja jokaisella on mahdollisuus löytää oma tapansa oppia ja saada onnistumisen kokemuksia.

Toiminnallisuus ja liikunnallisuus lisääntyvät ulkona. On ollut kiva havaita, miten hyvien ulkoiluiden jälkeen kaikki viihtyvät paremmin myös sisällä ja jaksavat keskittyä kirjoitustehtäviin tai muihin sisällä toteutettaviin tehtäviin. Lapsille, joiden on vaikea keskittyä pitkään omalla paikallaan istumiseen, ulko-opetus on tarjonnut erittäin hyvän vaihtoehdon oppimiselle.

Lapset herkistyvät juttelulle ulkona luokkaoppimista paremmin. On helppo kuunnella luokkakaveria, jos ei tarvitse istua selkä suorana pulpetissa vaan voi samalla vähän kaivaa koloa kepillä. Aikuisen on luontevaa antaa aikaa lapselle. Opettaja ei ole tietokoneen takana pönöttävä henkilö vaan pipo päässä lapsia kuunteleva aikuinen, jolla on aikaa jutella jokaiselle.

Olen havainnut luokan yhteishengen kohoamisen. Ulkona tehdään paljon ryhmäharjoituksia, ja luokassamme on auttamisen kulttuuri. Toimimme ulkona lähes aina vaihtelevissa ryhmissä. Kaikki tulevat toimeen toistensa kanssa. On tärkeää ihastella, ihmetellä, oppia, ruokkia mielikuvitusta ja luovuutta, kokea ja tehdä yhdessä. Näin luodaan ryhmän kanssa yhteiset rutiinit. Oppimalla ulkona säännöllisesti herätämme uteliaisuutta, kiinnostusta ja kunnioitusta luontoa kohtaan.

Lumoutumista ja retkeilytaitoja

Lapset osaavat lumoutua luonnosta – kepistä tulee miekka tai taikasauva, ja tästä syntyy seikkailu. Lumoutuminen ja mielikuvituksen käyttö kuuluvat ihmisen, erityisesti lapsen, elämään. Luokkamme metsätunnit ovat olleet hieno paikka ilmaisukasvatukselle. Teimme luokassa käsinuket ja ulos viriteltiin käsinukketeatteri. Lapset ovat saaneet tehdä myös vapaasti suunniteltuja omia esityksiä, joissa on ollut musiikkiesityksiä, pantomiimia, satuja. Oppilaat pitävät kovasti siitä, jos luen heille luonnossa.

Seikkailukasvatuksen näkökulmasta olen myös miettinyt ulkonaoppimista. Luokkamme on saanut oppia retkeilytaidoissa: pukeutuminen märkään tai kylmään metsään, trangian käyttö, tulen tekeminen ja pressukatosten rakentaminen. Metsässä syntyy seikkailua, joka tukee oppimista. Opitaan vastoinkäymisistä selviämisistä ja ongelmanratkaisutaitoja.

Lapset ovat kerääntyneet istumaan ympyrän muotoon tulen äärelle.
Nuotiotulilla Eräkummin kanssa. Tuokion aiheena on nuotion sytyttäminen.

Kakkosluokkamme päätteeksi luokallamme oli yökoulu, jolloin nukuimme puolijoukkueteltoissa. Yökoulussa saimme onkia ja valmistaa ruokaa nuotiolla.

Olen huomannut, että lasten luontosuhde vahvistuu, kun olemme paljon ulkona. Lapsille on tärkeää, että pidämme myös huolta luonnosta. Lähes jokaisella retkellämme viemme metsästä tai maantieltä pois jonkin roskan. Jokamiehenoikeuksien noudattaminen on luokallemme tärkeää. Luontoherkkyyden herättäminen on saanut lapset nauttimaan luonnosta. He kokevat olevansa osa luontoa ja haluavat kunnioittaa sitä.

Luonnon hyvinvointivaikutuksia on tutkittu paljon. Tutkimukset ovat osoittaneet, että luontoympäristö elvyttää, virkistää ja voimaannuttaa. Ulkona olo sisätiloissa vietettyjen oppituntien lomassa tukee oppilaiden keskittymistä ja jaksamista. Tutkimusten mukaan luontoympäristössä liikkuminen ja oleskelu edistää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Vastustuskyky kasvaa, kun altistuu luontoympäristön mikrobikannalle.

Tutkimusten mukaan liikunnan hyödyt ovat erityisesti psyykkisen hyvinvoinnin suhteen syvemmät luontoympäristössä kuin liikkuessa rakennetussa ympäristössä. Ulkona-oppiminen kehittää lapsen minäkuvaa, empatiataitoja sekä yhteisöllisyyttä. Tutkitusti hieno- ja karkeamotoriikka kehittyvät ja samalla terveys ja hyvinvointi lisääntyvät.

Yhdessä koetut asiat yhdistävät oppilaita ja opettajaa. Jokainen oppilas saa olla aktiivinen toimija ja ryhmän jäsen, tämän takia ulkona oppiminen soveltuu monenlaisille oppijoille. On tutkittu, että suurin osa oppilaista oppii paremmin kokemusten kuin lukemisen tai kuullun perusteella.

Miten ja missä

Ulko-opetusta toteutetaan niin oman koulun pihassa kuin lähimetsässä. Hienoa on se, miten monimuotoisia oppimisympäristöjä eri ulkotilat voivat tarjota. Meillä on tietty paikka ulkona esim. uskontotunneille. Se on meidän uskonnonluokkamme. Liikuntatunnit pidetään usein piha-areenalla, joten sitä voimme kutsua liikuntaluokaksi. Meillä on ”meidän metsäluokkamme”, joka on koulun lähimetsän tasainen alue. Siinä aloitamme metsätunnit. Metsäluokassa pidetään kaikki ympäristötiedon tunnit.

Pyrimme hyödyntämään kaikkea lähiympäristöä. Meillä ei ole kiinteää laavua tai kotapaikkaa, ja haluan sanoa, että ulkoluokkailu ei vaadi tällaista. Oman koulun piha palvelee meitä monella tapaa. Metsällä on todetusti hyvinvointivaikutuksia, ja siksi pyrimme ulkoilemaan luokkani kanssa metsäympäristössä viikoittain.

Lapsi pitää omaa kämmentänsä vasten suurennuslasia.
Pysähdytään tutkimaan luontoa ja harjoittelemaan rauhallista luonnon tarkastelua.

Metsätuntien tarkoitus on pysähtyä havainnoimaan ihmeellisiä asioita. Tällainen rauhallinen tarkastelu vaatii aikaa, mutta samalla se myös kehittää monia taitoja. Luontohavainnointikyky on lisääntynyt oppilaillani.

Erityisen hienoa on ollut huomata, miten luokkani vauhdikkaimmatkin lapset ovat tehneet runsaasti luontohavaintoja. Suosittelen ulkona oppimista lämpimästi kaikille. Se on mukavaa ja helppoa. Se parantaa kouluviihtyvyyttä ja erityisesti luokan yhteishenkeä.

”Hyväntahtoinen luonto pitää huolen siitä, että aina on jotain uutta oppimista.”
– Leonardo da Vinci

Teksti ja kuvat: Mari Siukola, luokanopettaja, Akaa