Toimintaterapia vahvistaa osallisuutta

13.12.2021
Toimintaterapia vahvistaa osallisuutta

Toimintaterapia voi olla yksi tärkeä osa lapsen kehityksellisen kielihäiriön kuntoutusta. Toimintaterapeutin tuella lapsen on mahdollista vahvistaa esimerkiksi leikkitaitoja tai keskittymistä.

1. Mitä on toimintaterapia, toimintaterapeutti Mette Kitti Aivoliitosta?

Toimintaterapian ytimenä on vahvistaa asioita, jotka tukevat ihmisen osallisuutta hänen omissa tärkeissä yhteisöissään ja ympäristöissään. Toimintaterapia tunnistaa ja ottaa käyttöön ihmisen vahvuuksia. Se havaitsee ja poistaa arjen erilaisia esteitä, jotka haittaavat täysipainoista
toimintaa. Toimintaterapian tarkka sisältö riippuu täysin asiakkaan yksilöllisistä tarpeista ja tavoitteista.

2. Milloin toimintaterapiaa kannattaa käyttää kielihäiriön kuntoutuksessa?

Toimintaterapiaa suositellaan osaksi kuntoutusta erityisesti silloin, kun lapsella on varsinaisten kielellisten ongelmien lisäksi selkeitä pulmia esimerkiksi motoriikassa, leikkitaidoissa tai tunteiden säätelyssä. Harvoinhan kielihäiriö rajoittuu yksinomaan kielen prosessoimiseen, vaan se vaikuttaa samalla muun muassa oman toiminnan ohjaamiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja tarkkaavuuden säätelyyn. Vaikkapa yhteisten leikkien esteeksi voi nousta, ettei lapsi ehdi ideoida ja sanallistaa leikin tapahtumia samassa tahdissa toisten kanssa. Erittäin hyvä työmuoto ovat puheterapeutin ja toimintaterapeutin yhteiskäynnit. Kela jopa edellyttää kuntoutukselta tällaista verkostomaista yhteistyötä.

3. Miten toimintaterapiaan pääsee?

Suosituksen tekee hoitava lääkäri moniammatillisen tiimin arvion perusteella. Jos lapsella on jo puheterapiaa kuntoutuksena, aloite voi tulla
puheterapeutilta tämän havaitessa lapsella selkeitä toiminnallisia haasteita. Myös vanhemmat voivat ottaa asian puheeksi puheterapeutin tai vaikka varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa ja kysyä, voisiko toimintaterapiasta olla hyötyä. Etukäteen kannattaa hieman miettiä perusteluita ja listata käytännön tilanteita, joissa lapsen toiminnalliset ongelmat tulevat esiin.

4. Mitä toimintaterapiassa tehdään?

Työskentely aloitetaan kartoittamalla, mitkä pulmat perheen ja lapsen itsensä mielestä ovat arjessa keskeisiä. Mihin he toivovat muutosta?
Mikä ei vielä onnistu? Millaisia yhteentörmäyksiä sosiaalisissa tilanteissa sattuu? Entä mitkä ovat lapsen vahvuudet ja mielipuuhat? Tämän jälkeen mietitään yhdessä ratkaisukeinoja, vahvistetaan tarvittavia taitoja, harjoitellaan uusia toimintatapoja ja mahdollisesti mukautetaan ympäristöä. Tärkeää on tehdä lapselle mielekkäitä ja häntä motivoivia asioita.

5. Millaisia nämä ratkaisut voivat olla?

Esimerkiksi erään pienen asiakkaani tärkeä toive oli päästä päivähoidossa mukaan yhteisiin ravintolaleikkeihin, joihin hänen oli vaikea osallistua kielen haasteiden vuoksi. Leikin tueksi tehtiin kuvalliset ruokalistat. Nyt lapsi pystyi tarjoilijan roolissa ottamaan asiakkaan
tilauksen talteen kuvina ja viemään sen leikkiravintolan keittiöön. Samalla lista toimi muistin tukena. Listoista tulikin päiväkodissa suosittu yhteinen leikin väline.

Tai jos lapsi tarvitsee tukea hienomotoriikan harjoitteluun, arkeen on mahdollista lisätä tätä taitoa vahvistavaa kivaa tekemistä. Vaikka haasteena olisi kynätyöskentely, valmiutta voi tukea esimerkiksi mieleisten sorminäppäryyttä edellyttävien pelien äärellä.
Jotakuta toista taas saattaa innostaa liidulla isolle taululle merkkailu, vaikka kynänkäyttö olisi hankalaa. Eskaritehtävät voivat sujua paremmin liikunnan kanssa vuorotellen tai uusissa työskentelyasennoissa. Esimerkkejä on loputtomasti.

6. Miten vanhemmat voivat tukea toimintaterapian tavoitteita?

Ryppyotsaiseen treenaamiseen kotona ei ole tarvetta. Sen sijaan voi halutessaan hieman miettiä, ovatko perheen toimintatavat tasavertaisia
ja osallistavia. Onko jokaisella mahdollisuus vaikuttaa? Tuetaanko lapsen mahdollisuutta mielipiteensä kertomiseen? Tämä voi tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kaikki perheessä saavat kertoa toiveitaan erilaisista asioista. Katsotaanko illalla leffaa vai pelataanko lautapeliä? Mitä lomalla tehtäisiin?

Varsinkin alle kouluikäiset lapset auttavat mielellään arkiaskareissa, joten heitä voi innostaa tähän. Kotitöihin osallistumista helpottavat selkeät, osiin jaetut ohjeet. ”Ota nämä lusikat. Vie ne ruokapöytään.” ”Riisu paita ja housut. Laita vaatteet pyykkikoriin.” Askareissa harjaantuvat huomaamatta hienomotoriikka ja hahmottaminen. Ohjeiden noudattaminen harjoittaa lasta ohjaamaan
itseään. Tämä taito helpottaa myös juonellisiin leikkeihin osallistumista.

7. Entä mitä toimintaterapialta ei kannata odottaa?

Tunti toimintaterapiaa viikossa ei ole mikään taikakeino, joka kerralla ratkaisisi lapsen kaikki haasteet. Parhaimmillaan toimintaterapeutti voi kuitenkin tehdä havaintoja, jotka hyödyttävät lasta ja hänen läheisiään.

8. Voiko nuori tai aikuinen hyötyä toimintaterapiasta kielihäiriön kuntoutuksessa?

Pääasiassa yhteiskunta panostaa alle kouluikäisten ja painavista syistä alakouluikäisten toimintaterapiaan. On ajateltu, että tämä on paras aikaikkuna vahvistaa lapsen taitoja ja valmiuksia. Nuorten ja aikuisten kielihäiriöiden kuntouttamisesta toimintaterapian avulla ei ole vielä
syntynyt käytäntöjä. Yleisesti aikuisilla toimintakyvyn haasteiden täytyy olla merkittäviä, jotta toimintaterapiaa myönnetään.

  • Teksti: Mari Vehmanen
  • Kuva: Mostphotos