
Heureka! Nyt sen ymmärrän! Miten usein onkaan niin, että vaikealta tuntunut asia tai tehtävä on yön aikana loksahtanut paikalleen. Mitä oikein tapahtuu?
Yksi unen tärkeitä tehtäviä on auttaa oppimista ja muistamista. Erityisen tärkeää se on lapsille. Unen aikana aivot sekä oppivat että muovautuvat.
– Kun ajatellaan, miten paljon lapsen pitää oppia ja millaista tahtia, unella on aivan erityinen merkitys, kertoo lastenpsykiatrian professori Eeva Aronen Helsingin yliopistosta ja HYKSin Lasten ja nuorten sairaalasta.
Aivot kuin imuri
Ihmisen aivot ovat ihmeellinen kokonaisuus, ja lapsen aivojen kapasiteetti vielä hämmästyttävämpi. Mikään ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Juuri tapahtuneenkin asian käsittelyyn osallistuu aina paljon alueita ja välittäjäaineita.
– Kun ajattelee kielen, sanaston, käsitteiden opettelua, niin lapsen aivot ovat kuin imuri. Unessa ne opittavat asiat ja tapahtumat järjestäytyvät. Tietyt asiat painuvat muistiin, mutta myös unohtamisella on oma tärkeä roolinsa.
Aivoissa syntyy unen aikana uusia yhteyksiä ja yhteydet myös vahvistuvat. Unella on valtava merkitys siinä, että aivot pystyvät rakentumaan ja pysyvät muovautuvina.
Aivot järjestävät uudelle tiedolle tilaa. Valveilla ollessa aivojen synapsit eli hermojen välittäjätilat ovat aktiivisia. Unen aikana ne rauhoittuvat, minkä ansiosta ihminen taas seuraavana päivänä pystyy oppimaan uutta.
– Unella on tärkeä tehtävä muistijälkien vahvistumisessa. Jos lapsi opettelee vaikkapa sanoja ja nukkuu sen päälle, hän oppii ne paremmin.
Työmuisti ja tarkkaavaisuus toimivat tiiviisti yhdessä. Kun kouluikäisten lasten työmuistia testattiin tietokonetestissä ja kartoitettiin samalla unen laatua ja määrää, huomattiin yhteys työmuistin ja unen välillä. Huonosti tai vähemmän nukkuvat selvisivät testistä huonommin.
Ruudutonta unta
– Unella on vaikutusta myös käyttäytymiseen. Aggressiivinen ja epäsosiaalinen käyttäytyminen lisääntyvät huonon nukkumisen myötä, Aronen toteaa.
Nykytiedon valossa näyttää siltä, että unen määrä olisi lapsilla vähentynyt. Tietokoneet, kännykät ja muut elektroniset laitteet peleineen, kaverikontakteineen ja musiikkeineen voivat vähentää sekä unen määrää että laatua.
Aronen muistuttaa, ettei digilaitteita kannattaisi ottaa sänkyyn – eikä oikeastaan edes makuuhuoneeseen – eikä juuri ennen nukkumaanmenoa kannattaisi myöskään katsoa televisiota.
– Sänky ja makuuhuone kannattaisi rauhoittaa nukkumiselle, karsia ylimääräinen aktivaatio ja jättää kaikki laitteet toiseen huoneeseen, jos vain mahdollista.
Varsinkin nuorilla digilaitteet ovat vahva aktivoijia. Kun kavereiden kanssa ollaan tiiviissä, jatkuvassa yhteydessä, voi chattaillessa äkkiä hurahtaa aamuyöhön.
Säännöllisyys on valttia
Myös unirytmin hallinnassa säännöllisyys on valttia. Etenkin, jos lapsella on univaikeuksia, säännöllisen rytmin ylläpito kannattaa, myös viikonloppuna.
– Yleisesti ottaen uniongelmia on aika paljon. Suomalaistutkimuksen mukaan jopa 30 prosenttia vanhemmista kertoo, että koulu- tai esikouluikäisillä on jonkinlaisia uniongelmia useammin kuin kolme kertaa viikossa. Pitempiaikaisilla uniongelmilla alkaa olla isoja vaikutuksia sekä aivojen kehitykseen että oppimiseen, Aronen painottaa.
Hän on tutkinut sekä lasten muistin kehittymistä että unen määrän ja laadun yhteyttä muistitoimintoihin.
– Lyhyeksi jääneet yöunet vaikuttavat oppimiseen. Jo yksi huonosti nukuttu yö vaikuttaa tarkkaavaisuuteen – niin kuin varmaan jokainen tietää omasta kokemuksestaankin. Vastaanottokyky heikkenee, kun ei jaksa keskittyä. Kaikessa oppimisessa on keskeistä, että pystyy keskittymään, kuuntelemaan ja olemaan tarkkaavainen.
Petteri Simolan väitöskirjan mukaan jopa yhdeksällä prosentilla lapsista oli pitkään kestäneitä uniongelmia. Näillä lapsilla oli myös enemmän käyttäytymisen, tunne-elämän ja muita vaikeuksia.
Unirytmi ja iltarutiinit
Miten sitten uniongelmiin pitäisi suhtautua?
– Se on pitkälti perheen asia. Vanhempien pitää huolehtia siitä, että lapsi nukkuu tarpeeksi ja hyvänlaatuisesti. Koko uni-valve-rytmin organisoituminen lähtee varhaisesta vuorovaikutuksesta.
Vanhemmilla ja vanhempien elintavoilla onkin lapsen unirytmille valtava merkitys.
– Onko kotona tarpeeksi rauhallista, niin että lapsi menee nukkumaan. Miten luodaan hyvät iltarutiinit, niin että lapsen on helppo nukahtaa.
Tieto unen ja unen laadun merkityksestä on tärkeää.
Yleisintä on, että nukkumaan meneminen on vaikeaa, nukutaan liian vähän tai heräillään yöllä.
– Yksinkertainen tapa sen selvittämiseen on unipäiväkirja. Monilla se jo riittää, kun kiinnitetään huomiota siihen, mitä iltaisin tapahtuu, onko illalla nukahtaminen vaikeaa, heräileekö lapsi yöllä ja kuinka paljon hän nukkuu.
Nukkumaan menoon voi vaikuttaa monella tavoin.
– Melatoniinin käyttö on yleistynyt todella paljon, mutta ennemmin suosittelisin tällaisia käyttäytymiseen vaikuttavia keinoja, Eeva Aronen sanoo.
Kannattaakin miettiä, mitä siinä illalla oikein tehdään. Sopiva koko perheen iltarutiini kannattaa kehittää vähitellen, suosia säännöllisyyttä, keskittyä iltatoimiin ja laittaa digivälineet pois hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Rauhallisena ja hyvällä mielellä nukkuu hyvin.
- Teksti: Virve Airola
- Kuva: Shutterstock