Siirry sisältöön

Etäopetus ja digitaaliset oppimisympäristöt toisen asteen opinnoissa

18.10.2021
Etäopetus ja digitaaliset oppimisympäristöt toisen asteen opinnoissa

Etäopetus ja opiskelun digitalisoituminen ovat tuoneet haasteita viimeisen puolentoista vuoden aikana niin opiskelijoille kuin opetushenkilöstöllekin. Etäopetukseen on liitetty eriarvoistumista, oppimistulosten heikentymistä ja hyvinvointivajetta. Mukaan mahtuu myös lukuisia onnistuneita oppimiskokemuksia.

Neurokirjon nuorten opiskelun haasteet nousevat keskittymisestä ja oman toiminnan ohjaustaidoista, tarkkaavuuden suuntaamisen vaikeuksista ja oppimisen pulmista. Lisäksi monilla on haasteita vuorovaikutustilanteissa ja erilaisia aistiyliherkkyyksiä.

Arjen opetus- ja ohjaustyössä on huomattu, että etäopetus on tuonut hyviä opiskelukokemuksia neurokirjon ja muiden erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden keskuudessa. Erityisesti aistiyliherkät ja tarkkaamattomat opiskelijat ovat hyötyneet opiskelusta tutussa, rauhallisessa kotiympäristössä. Kun sosiaalinen kuormitus ja aistikuormitus vähenivät, opiskelu tuntui aiempaa mielekkäämmältä.

Joustavuutta ja yksilöllisiä ratkaisuja opiskeluun

Etäopetuksen merkittävimpiä etuja on riippumattomuus ajasta ja paikasta. Opiskelija voi opiskella joustavasti oman jaksamisen, aikataulujen ja työtilanteen mukaan. Etäopinnoissa monen oppijan toiminnanohjaustaidot ovat vahvistuneet ja vastuu omista opinnoista on tuonut kokemuksen pärjäämisestä.

Etäopetus ja digitaaliset oppimisalustat antavat mahdollisuuden opiskeluun ja itsensä kehittämiseen myös poikkeuksellisissa elämäntilanteissa. Näitä voivat olla sairastuminen, pitkät välimatkat tai ulkomaille muutto.

Yhteisöllisyyttä paikasta riippumatta

Sosiaaliset suhteet rakentuvat vastavuoroisuudelle. Fyysinen etäisyys ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti sitä, että vastavuoroisuus ja yhteisöllisyys jää syntymättä. Etäopetuksessa luodaan jokaiseen opiskelijaan henkilökohtainen yhteys, kannustetaan vertaistukeen ja -oppimiseen ja varmistetaan, että pedagogiset tukitoimet toteutuvat opetuksessa.

Opetuksen muodot etäopetuksessa ovat kehittyneet, ja opettajat ovat ottaneet käyttöön pedagogisia menetelmiä, joiden käytön jatkaminen on osan opiskelijoiden kohdalla hyödyllistä. Kaikki tämä ei kuitenkaan sulje pois kasvotusten kohtaamisen ja livekontaktien tärkeyttä.

Yhteisöllisyyden ja läsnä olevan aikuisen merkitys oppimiselle ja opiskelumotivaatiolle on äärimmäisen tärkeää. Etäopetusaikana syntyikin monenlaisia hyvinvointiongelmia, joita nyt ratkaistaan opiskelijahuollon, opinto-ohjaajien, erityisopettajien ja muiden toimijoiden tarjoaman lisätuen turvin.

Yhteiskunta digitalisoituu ja digitaidot ovat kansalaistaitoja

Digitaalisuus edistää erityistä tukea tarvitsevien ihmisten yhdenvertaisuutta ja heille tarjottavien palveluiden saavutettavuutta. Vaativaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetuksessa digitaalisuus on ollut luonteva osa opiskelun tukitoimia jo ennen korona-aikaa.

Digitaaliset välineet toimivat esimerkiksi puhetta tukevina tai korvaavina kommunikaatiomenetelminä. Tabletit ja tietokoneet voivat toimia kirjoittamisen tukena, kun tekstin tuottaminen itsenäisesti on vaikeaa.

Digitaidoista on tullut perustaitoja, joita tarvitaan jokapäiväisessä elämässä. Työelämä, sosiaalinen kanssakäyminen, asioiminen, osallistuminen yhteiskunnan toimintoihin ja tiedonhallinta ovat riippuvaisia teknologiasta.

Tutkimustulokset osoittavat, että digitaaliset ratkaisut lisäävät opiskelijoiden opiskelumotivaatiota ja vastuuta omista opinnoistaan sekä helpottavat, tehostavat ja joustavoittavat opiskelua. Digitalisaatio mahdollistaa myös entistä henkilökohtaisemmat opintopolut, monimuotoisen ohjauksen sekä ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun.

Etäopinnoissa kehittyi uudenlaista osaamista

Tulevaisuudessa tuskin on työtehtäviä, joissa etätöiden perusosaamista ei tarvittaisi. Etäopiskelu valmentaakin etätyöhön, jota entistä suurempi osa ihmisistä tekee ainakin osittain tulevaisuudessa.

Kaiken kaikkiaan opiskeluun tarvitaan yksilöllisyyttä ja joustavuutta, jota etäopetus- ja -opiskelu voivat tarjota. Etäopetus voisi toimia täydentävänä elementtinä niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka pystyvät siitä hyötymään. Lainsäädäntö antaakin mahdollisuuden räätälöidä opetusta yksilölliset tarpeet huomioiden.

Etäopetus, digitaaliset opetusmenetelmät ja perinteiset työskentelytavat asetetaan usein vastakkain. Ne kannattaisi kuitenkin yhä useammin asettaa rinnakkain tukemaan toisiaan. Tärkeintä on se, kuinka opiskelijan oppimista ja työelämään kasvamista tuetaan parhaalla mahdollisella tavalla.

  • Teksti: Tuula Jägerroos, ammatillinen erityisopettaja, opinto-ohjaaja ja neuropsykiatrinen valmentaja
  • Kuva: Pexels

 

Lisää aiheesta

  • Korkeakoulu kuuluu kaikenlaisille oppijoille

    9.12.2022

    Kielen tai keskittymisen ongelmiin saa lain mukaan apua korkeakouluopinnoissa. Omaa opiskelua edistävistä vapaamuotoisista järjestelyistä voi keskustella kurssien vetäjien kanssa.

  • ”Juliette näytti heräävän pitkästä horroksesta”

    9.12.2022

    Ansku Kettunen yritti pitkään löytää adhd-oireiselle tyttärelleen apua. Sen saaminen vei paljon pitempään ja vaati raskaampia vaiheita kuin hän olisi ikinä osannut kuvitella.

  • Armeijasta voi tulla voimaannuttava kokemus

    11.10.2022

    Kehityksellinen kielihäiriö tai adhd eivät väistämättä estä asepalveluksen suorittamista. Toimintakyvyn haasteista on hyvä kertoa avoimesti kantahenkilökunnalle ja omalle ryhmänjohtajalle.

  • Adhd-oireisten lasten ja nuorten älylaitteiden käyttöä kannattaa ohjata ja säädellä

    7.10.2022

    Parhaimmillaan digitaaliset viihdesisällöt toimivat lasten ja nuorten arjen rikastuttajina, ja pahimmillaan niihin voi muodostua arjen toimintakykyä haittaava toiminnallinen riippuvuus. Adhd-oireisilla ihmisillä on kohonnut riski digitaalisen viihteen pulmalliseen käyttöön. Täten erityisesti adhd-oireiset lapset ja nuoret tarvitsevat ohjausta ja säätelyä digitaaliviihteen kanssa. Pitää oppia toimimaan älykkäästi älylaitteilla.

  • Kaikille hyvä liikuntaharrastus

    30.9.2022

    Monet pienet ja isot keinot helpottavat osallistumista liikuntaryhmään, kun nuorella on kehityksellinen kielihäiriö. Tärkeitä ovat esimerkiksi selkeä ohjeistus ja toistuvat rutiinit.

  • Ajo-opetteluun saa tukea

    3.6.2022

    Autokouluissa osataan nykyään tukea monenlaisia oppijoita. Kielen tai keskittymisen vaikeudet pystytään ottamaan huomioon myös ajo- ja teoriakokeissa.

  • Nuori tarvitsee tukea hahmottamisen ongelmiin

    11.3.2022

    Nuoren ei kannata jäädä yksin etsimään ratkaisuja hahmottamisen pulmiin. Nuorten Hahmola -hanke etsii keinoja antaa tukea herkässä ja tärkeässä elämänvaiheessa.

  • Taru saa taiteesta vapautta ja rauhaa

    18.10.2021

    Taru Hirvonen on rakastanut piirtämistä ja maalaamista pienestä pitäen. Taiteen avulla hän pystyy ilmaisemaan itseään silloinkin, kun sanat tuntuvat hankalilta.

  • Adhd on riskitekijä syrjäytymiselle

    7.6.2021

    On hyvin tavallista, että adhd-oireisilla lapsilla ja nuorilla on jonkinlaisia vaikeuksia kotona, koulunkäynnissä, kaverisuhteissa ja harrastuksissa. Nämä haasteet ovat seurausta adhd:n ydinoireista ja kuuluvat adhd:n normaaliin oirekuvaan.

  • Kolumni: Koronakoulun vuosi

    11.12.2020

    Tämä kouluvuosi on ollut monella tapaa poikkeuksellinen koronapandemian vuoksi. Oppilaat ja heidän huoltajansa, opiskelijat ja opettajat ovat olleet uuden edessä. Miten tämä kaikki on vaikuttanut meihin – mitä olemme oppineet?