Adhd ja vaihdevuodet

9.10.2020
Adhd ja vaihdevuodet

Vaihdevuosien vaikutusta adhd-oireisiin on alettu tutkia, kun on huomattu adhd-oirekuvan hankaloituvan vaihdevuosien ilmaantuessa.

Yksinkertaiselta vaikuttava selitys, että estrogeenin väheneminen olisi syynä tähän, on houkutteleva ajatus, mutta sen todistaminen oikeaksi ei olekaan niin helppoa. Päätelmien tekemistä vaikeuttaa se, että monet tutkimushavainnot on saatu rottakokeista ja ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa otoskoot ovat olleet pieniä.

Vielä ei voida varmuudella sanoa vaikuttaako estrogeeni tai menopaussi adhd-oireisiin tai voiko menopaussi lisätä stimulanttilääkityksen tarvetta. Lisää tutkimusta tarvitaan ennen kuin asiasta saadaan vakuuttavaa näyttöä. Näillä näkymin estrogeenitason mittauksella ei voida siis arvioida esimerkiksi stimulanttilääkityksen tehostamisen tarvetta.

Mitä vaihdevuodet tarkoittavat?

Naisen elinkaarta luonnehtii estrogeenitasojen muutokset: murrosiässä nouseva taso, raskauden aikana korkea taso ja nopea putoaminen synnytyksen jälkeen sekä vähenevä taso perimenopaussissa ja matala taso postmenopaussissa.

Vaihdevuosilla tarkoitetaan sitä ajanjaksoa, jolloin munasarjojen toiminta heikkenee ja lopulta sammuu. Munarakkuloiden määrä vähenee, ovulaatiot loppuvat ja estrogeenituotanto hiipuu.

Menopaussin kriteerinä pidetään sitä, että vaihdevuosi-ikäisellä naisella kuukautiset ovat olleet poissa yli vuoden. Menopaussi on suomalaisella naisella keskimäärin 51 vuoden iässä ja suurimmalla osalla naisista 45–55 ikävuoden välillä, mutta ikähaarukka on jopa 40–60 ikävuotta. Tupakointi aikaistaa menopaussia yhdestä kolmeen vuotta.

Mitä estrogeenit ovat?

Estrogeeni eli naishormoni on yleisnimitys 17β-estradiolille eli estradiolille (E2), estronille (E1), estriolille (E3) ja sellaisille synteettisille tai puolisynteettisille yhdisteille, joiden rakenne on lähellä luonnollisten estrogeenien rakennetta. Elimistö muodostaa estradiolia testosteronista ja estronia androstenedionista. Näiden lähtöaineena on puolestaan kolesteroli. Estradioli on tärkein estrogeeni hedelmällisessä iässä olevalla naisella. Vaihdevuosien jälkeen tärkein estrogeeni on estroni.

Dopamiinijärjestelmä aivoissa

Dopamiini on aivojen tuottama välittäjäaine, joka säätelee muun muassa mielihyvää ja palkitsevuuden tunteita. Ihmisen motivaatio on suoraan kytköksissä dopamiiniratojen toimintaan; motivoidumme tekemään asioita, jotka tuntuvat meistä hyviltä. Adhd:ssä dopamiiniradat toimivat puutteellisesti. Stimulanttien yksi keskeinen vaikutustapa on suurentaa dopamiinipitoisuutta synapsiraossa.

Estrogeenin vaikutus adhd:hen

Estrogeeni kuuluu sukupuolihormoneihin, joita ovat myös progesteroni ja testosteroni. Kaikilla näillä on vaikutusta dopaminergiseen järjestelmään. Sukupuolihormonit voivat vaikuttaa dopaminergiseen systeemiin monilla mekanismeillä: synteesi, vapauttaminen, muuntuminen, hajoaminen, pre- ja postsynaptiset reseptorit sekä transportterit. Korkeampi estradioli- ja progesteronitaso on yleisesti linkitetty parantuneeseen toiminnanohjaukseen ja tarkkaavuuteen.

Estrogeeni saa vaikutuksensa aikaan kahden reseptoriluokan kautta: Nukleaariset ja membraaniset estrogeenireseptorit (mERs). Nukleaariset reseptorit käsittävät estrogeenireseptorit alfan (ERalfa) ja beetan (ERbeeta).

Toinen luokka käsittää membraaniestrogeenireseptorit (mERs) ja sisältää GPER:n (G-proteiiniin yhdistetty estrogeenireseptori 1). Tutkimus viittaa siihen, että matalat seerumin GPER-tasot yhdistyivät korkeampiin adhd-pisteisiin.

Estrogeenin vaikutus dopamiinitasoihin liittyy myös COMT:n geenivariaatioihin. COMT on entsyymi, joka metaboloi synaptista dopamiinia. COMT:n genotyyppi voi vaikuttaa siihen, toimiiko estrogeeni dopamiinijärjestelmää parantavasti vai heikentävästi.

Tutkimusta tarvitaan

Tutkimukset viittaavat siihen, että estrogeenilla on vaikutusta dopamiinijärjestelmään. Ongelmana on se, että tutkimus on vielä vaillinaista.

Paljon työtä on jäljellä, jotta ymmärrämme, miten havaitut asiat ovat käännettävissä koskemaan ihmisaivoja ja etenkin ihmisen käyttäytymistä. Lehdet julkaisevat mielellään juttuja, joissa tuodaan esille yhden tutkimuksen tuloksia värikkäästi. Näihin juttuihin kannattaa suhtautua suurella varauksella.

Emme voi perustaa ihmisten hoitamista yhteen tutkimukseen tai oletuksille. Tarvitsemme tiedettä. On hienoa, että on ihmisiä, jotka jaksavat tehdä arvokasta työtä tutkimuksen parissa. Jonain päivänä se tieto auttaa kliinisessä työssä.


Fakta

Dopaminerginen järjestelmä

Dopamiini on keskushermoston välittäjäaine. Sitä tuotetaan tietyillä keskiaivojen alueilla, joista lähtee erillisiä hermoratoja, jotka välittävät sen vaikutuksia eri puolille aivoja. Tätä hermoverkostoa kokonaisuudessaan, johon dopamiini vaikuttaa, kutsutaan dopaminergiseksi järjestelmäksi.

Pre- ja postsynaptiset reseptorit sekä transportterit

Informaatio kulkee aivoissa hermosoluissa (neuroni) pääasiassa sähköisesti. Hermosolujen välissä on välitila (synapsi), jossa informaatio siirtyy kemiallisesti välittäjäaineen (esim. dopamiini) avulla.

Kun dopamiini vapautuu ensimmäisestä hermosolusta toiseen, informaatio siirtyy seuraavaan hermosoluun reseptoriin (postsynaptinen reseptori) sitoutumalla. Välittäjäaine toimii kuin avain ja reseptori on lukko, jonka kautta välittäjäaine voi välittää informaation eteenpäin.

Kun dopamiinin tarve synapsissa loppuu, osa siitä voidaan ottaa talteen presynaptiseen neuroniin dopamiinitransportterin kautta. Transportteri on siis solukalvolla oleva kuljettajaproteiini, joka ottaa välittäjäaineen takaisin soluun.

Reseptoriluokka

Reseptorit voidaan jakaa rakenteensa mukaan erilaisiin ryhmiin, luokkiin.

Nukleaarinen ja membraaninen

Nukleaarinen tarkoittaa sitä, että jokin sijaitsee solun nukleuksessa eli tumassa.

Membraaninen tarkoittaa sitä, että jokin sijaitsee membraanilla eli solukalvolla.

Metaboloi synaptista dopamiinia

Elimistössä kaikkia aineita kierrätetään. Esimerkiksi kun dopamiini on välittänyt synapsissa viestinsä ja sen tarve loppuu, osa dopamiinista otetaan talteen sen lähettäneeseen neuroniin, mutta osa metaboloidaan (muutetaan toiseen muotoon) kahden entsyymin avulla. Esimerkiksi monoamiinioksidaasi-entsyymi metaboloi synaptista dopamiinia.

Genotyyppi

Genotyyppi on yksilön geenien kokonaisuus, jonka perimme vanhemmiltamme – meidän DNA-pankkimme.

Teksti: Mika Määttä, psykiatrian erikoislääkäri
Kuva: Mostphotos