Siirry sisältöön

Miten kerron avuntarpeestani, kun haen Kelan vammaistukea?

26.11.2021
Miten kerron avuntarpeestani, kun haen Kelan vammaistukea?

Minulla on vuosi sitten saadun aivoverenkiertohäiriön seurauksena vaikeuksia ihan jokapäiväisissä kotiaskareissa ja kaikessa vähänkin fyysisessä tekemisessä. Olen nyt palannut työelämään, mutta arjen haasteet ovat edelleen suuria. Saan kyllä päivittäin apua puolisoltani, ja töitä teen etätyönä kotona. Olen nyt hakemassa vammaistukea Kelasta. Miten osaisin kertoa avuntarpeestani hakemuksessa?

Vammaistuen voi saada, kun toimintakyky on heikentynyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan ja sinulla on edelleen itsenäisesti vaikeuksia huolehtia normaaleista arjen askareista ja itsestäsi sairauden (aivoverenkiertohäiriön) takia ja tarvitset toisen henkilön apua säännöllisesti. Lisäksi sairauden tai vamman tulee olla lääkärin toteama. Se, että olet työssä (työkykyinen) ei vaikuta vammaistuen saamiseen.

Kun haet vammaistukea, on tärkeää kuvata tarkasti arkeasi ja avun tarvettasi. Arvioi avun, ohjauksen tai valvonnan tarvetta vuorokauden eri aikoina: Missä vaiheessa vuorokautta tarvitset tukea tai apua tai mitkä asiat päivän aikana tuntuvat haastavilta. Kerro, mitä et pysty tekemään. Asioita, joista selviydyt, ei kannata kirjata hakemukseen. Pohdi sellaista päivää ja toimintoja, jolloin toimintakyvyn haasteet ovat suurimmillaan. Näitä ovat esimerkiksi aamu- ja iltatoimet, peseytyminen, ruoanlaitto, liikkuminen, harrastukset. Mieti siis, vaikeuttaako sairaus tai vamma selviytymistäsi arjen normaalitoiminnoissa.

Hakemuksessa voit verrata itseäsi terveeseen/vammattomaan saman ikäiseen henkilöön tai aikaan ennen kuin itse sairastuit. Jos Kelan hakemuslomakkeessa ei riitä tila, voit laittaa hakemuksen liitteeksi lisäselvityksen.

Voit lisäselvityksessä kuvata arkeasi seuraavien esimerkkikysymysten avulla:

  • Saatko tai koetko tarvitsevasi ulkopuolista apua, kuten kotipalvelun työntekijää, siivousapua, kotisairaanhoitoa, ateriapalvelua, jatkuvaa avun tarvetta tai läheisen apua?
  • Sujuvatko jotkut asiat (esimerkiksi aamu- ja iltatoimet) hitaammin kuin aikaisemmin?
  • Tarvitsetko apua liikkumisessa?
  • Onko sinulla käytössä apuvälineitä? Mitä apuvälineitä käytössäsi on ja missä tilanteissa niitä käytät?
  • Tarvitsetko apua pukeutumisessa tai henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisessa (esimerkiksi peseytyminen tai wc-käynnit)?
  • Tarvitsetko apua ruoan valmistamisessa, ruokailussa, ruokavalion noudattamisessa?
  • Onko sinulla vaikeuksia näkemisessä, kuulemisessa, puhumisessa tai asioiden muistamisessa?
  • Miten kotona suoritettavat toimenpiteet sujuvat, esimerkiksi sairauden hoito, harjoitukset, lääkkeiden ottaminen, kodinhoito tai kodin ulkopuolisten asioiden hoitaminen? Tarvitsetko niihin apua?
  • Aiheuttaako sairaus väsymystä tai uupumusta?

Sinun kannattaa kirjata päivittäiset haasteet arjessasi ja avuntarvetta aiheuttavat asiat viikon parin ajalta. Tässä myös läheisesi voivat auttaa sinua. Päätös vammaistuesta tehdään aina yksilöllisesti, joten oma selvityksesi on olennaisen tärkeä.

Palvelupäällikkö Pekka Kankaanpää

Artikkeli on ilmestynyt Aivoterveys-lehdessä 1/2020.

Kuva: Mostphotos

Lisää aiheesta

  • Tasapainoa kannattaa harjoittaa

    3.3.2023

    Sairastin aivoinfarktin noin vuosi sitten ja olen toipunut siitä melko hyvin. Minulla on kuitenkin edelleen tasapainovaikeuksia. Onko se yleistä aivoinfarktin jälkeen ja voinko parantaa tasapainoa jotenkin?

  • Keskustelua voi tukea monin eri tavoin

    30.9.2022

    68-vuotias äitini sairastui kuukausi sitten aivoinfarktiin ja sai vaikean afasian. Puhe hävisi lähes kokonaan. Hän odottaa puheterapian alkamista. Kuinka voisin tukea häntä?

  • Mitä tarkoittaa dysartria?

    7.3.2022

    Miten dysartria eroaa afasiasta?

  • Mitä hyötyä on mindfulness-harjoittelusta?

    7.3.2022

    Voiko mindfulness-harjoittelusta olla hyötyä aivoverenkiertohäiriön sairastaneelle ja miten sitä voisi harjoitella?

  • Musiikista ja laulamisesta apua afasiaan

    26.11.2021

    Musiikin vaikutuksista aivoihin on nyt puhuttu paljon. Puolisollani on afasia. Voiko musiikista olla apua myös puheeseen?

  • Afasia vaikuttaa mielialaan

    26.11.2021

    Sisareni sai yllättäen afasian. Hän ottaa tilanteen raskaasti, kun ei saa itseään aina ymmärretyksi. Tilanne on myös itselleni raskas, olemme aina jutelleet paljon. Miten voisin auttaa häntä ja samalla itseäni jaksamaan?

  • Mikä helpottaisi keskustelua?

    26.11.2021

    Miten saisin paremmin selvää, mitä puolisoni yrittää sanoa? Puhuminen on hidasta ja sanoja on käytössä vain vähän. Hänellä on afasia.

  • Voinko saada kuntoutusta Kelasta?

    26.11.2021

    Olen turkulainen 59-vuotias nainen. Puoli vuotta sitten sain aivoinfarktin ja jouduin jäämään pois työstä ja nyt olen hakemassa työkyvyttömyyseläkettä, koska en enää selviä työssäni. Vaikka olenkin kuntoutunut melko hyvin, on minulla infarktin seurauksena edelleen halvausoireita ja vaikeuksia liikkumisessa. Selviän vielä jotenkin kotona. Sain sairastumisen jälkeen fysioterapiaa sairaalassa, mutta nyt kun olen kotiutunut, ei terapia enää jatku. Onko minulla mahdollisuus saada fysioterapiaa Kelasta, kun kaupungilta sitä ei saa?

  • Voinko saada vammaisen pysäköintiluvan?

    26.11.2021

    Sain kaksi vuotta sitten aivoverenvuodon, jonka myötä minulla oli autolla ajokielto puolentoista vuoden ajan. Nyt olen kuntoutunut siten, että olen saanut ajoluvan takaisin. Minulla on edelleen vaikeuksia liikkua pitkiä matkoja itsenäisesti. Oman auton kanssa pärjään ja pystyn asioimaan, kunhan vaan parkkipaikalta olisi kohtuullinen matka asiointiin. Onko minulla oikeus vammaisen pysäköintilupaan?

  • Henkilöt, joilla on afasia, mukaan yhdistystoimintaan

    26.11.2021

    Yhdistyksessämme on mukana ihmisiä, joilla on afasia. He jäävät kuitenkin helposti ulos keskusteluista. Miten heidät saisi mukaan porukkaan?