Oma jaksaminen ja mieliala
Läheiselle aivoverenkiertohäiriöön sairastuminen voi merkitä pidempään jatkuvaa henkistä ja fyysistä kuormitusta. Läheistä voivat kuormittaa mm. muutokset omassa elämäntavassa, pari- ja ystävyyssuhteissa, tuloissa, perheen rooleissa ja avustamisessa.
Merkittävät muutokset sairastaneen fyysisessä, psyykkisessä tai sosiaalisessa toimintakyvyssä saattavat johtaa siihen, että läheisenä koet vastuun arjen pyörittämisestä siirtyneen yksin sinulle. Lisäksi kielelliset häiriöt eli afasiat voivat luoda emotionaalista yksinäisyyttä jos vuorovaikutus ja kommunikaatio sairastuneen kanssa on vaikeutunut.
Pitkään jatkuessaan kuormitus voi altistaa masennukselle, joka on hyvä tunnistaa. Masennukseen liittyy tyypillisesti mielialan laskua, mielihyvän vähenemistä, uupumusta ja kielteisiä ajatuksia. Se voi ilmetä myös fyysisin oirein. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että jos mielialan lasku alkaa haitata arkiselviytymistä, tulee hakeutua lääkäriin. Tukea kannattaa kuitenkin lähteä hakemaan jo aikaisemmin.
Pidä huolta itsestäsi
Muuttuneessa tilanteessa tärkein tehtäväsi on pitää huolta itsestäsi. Jos omat voimat loppuvat, et pysty tukemaan sairastunutta. Siksi on tärkeää, että otat aikaa myös itsellesi ja teet asioita, joista nautit.
Mielekäs tekeminen, liikunta ja sosiaalinen tuki tukevat myös mielialaa. Muista myös rentoutua, sillä se on vastalääkettä stressille. Asenteellakin voi olla merkitystä: tietoinen toivon vaaliminen ja usko pärjäämiseen näyttävät vaikuttavan mielialaan positiivisesti.
Myös keskusteleminen vertaisten eli toisten samankaltaisessa tilanteessa olevien kanssa voi auttaa arjessa selviytymistä. Oma olo helpottuu kun huomaa, ettei ole ongelmineen yksin.
Pyydä apua, kaikkea ei tarvitse jaksaa itse
Joskus parasta mielialan hoitoa voi olla konkreettinen apu. Kaikkea ei tarvitse jaksaa itse. Auttaminen antaa hyvää mieltä myös auttajalle ja siksi moni auttaa mielellään. Tämä kannattaa muistaa jos avun pyytäminen ja vastaanottaminen tuntuu vaikealta. Uskalla siis pyytää itsellesi lähipiiristä apua ja kerro mikä sinua auttaisi. Pienikin apu voi auttaa paljon.
Kysy myös sairaalan sosiaalityöntekijältä tai kuntasi sosiaalineuvonnasta millaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja muita saatavilla olevia tukikeinoja on olemassa.
Tukea ja apua
Kommunikaatiokeskuksen ohjaus ja neuvonta: Ohjausta ja neuvontaa afasiaan liittyen
Keskustelutukea ja neuvontaa voit etsiä oman kunnan mielenterveyspalveluista ja seurakunnan diakoniatyöntekijöiltä. Mielialan hoitoon apua voi kysyä omalta terveysasemalta tai työterveyshuollosta.
Aukuutissa kriisissä yhteyttä voi ottaa esimerkiksi Suomen mielenterveysseuran kriisipuhelimeen p. 09 2525 0111 tai kirkon palvelevaan puhelimeen p. 0400 221 180.