Usein kysytyt kysymykset

Onko Juttu-tupa kuntoutusta/puheterapiaa?

Juttu-tupa on harrastustoimintaa ei sitä lasketa terapiaksi tai kuntoutukseksi. Sillä mainitaan kuitenkin olevan kuntoutumista tukevia vaikutuksia.

Mitä Juttu-tuvassa tehdään?

Juttu-tuvissa osallistujat pääsevät suunnittelemaan lukukauden sisältöä. Ohjelmassa on ollut esimerkiksi keskustelua erilaisista teemoista, lautapelihetkiä, levyraati, vierailuja museoihin ja konsertteihin, ulkoilua ja kokkailua. Kaikessa toiminnassa tavoitteena on puheen ja ymmärtämisen tukeminen erilaisilla keinoilla.

Miten ilmoittaudun Juttu-tupaan?

Juttu-tupaan ilmoittaudutaan joko soittamalla tai käymällä paikan päällä kansliassa opiston aukioloaikoina (tiedot löytyy paikallisen opiston nettisivuilta). Myös netin kautta ilmoittautuminen on mahdollista. Jokaisen paikkakunnan Juttu-tupa -esitteissä on myös ilmoittautumistiedot.

Voiko ryhmään ilmoittautua kesken kauden?

Ryhmiin on jatkuva ilmoittautuminen, joten kesken kauden voi tulla mukaan. Ole yhteydessä opiston kansliaan ja kysy, onko ryhmässä tilaa. Jos ryhmä on täynnä, opisto laittaa sinut jonotuslistalle.

Tarvitsenko suosituksen lääkäriltä?

Juttu-tupa on afaattisille henkilöille suunnattua harrastustoimintaa. Päästäksesi Juttu-tupaan et tarvitse suositusta etkä lähetettä. Riittää, että olet kiinnostunut lähtemään mukaan toimintaan.

Jatkuuko Juttu-tupa ensi vuonna?

Juttu-tupa –kurssit ovat lukukausittain toistuvaa toimintaa. Voit jatkaa niin pitkään kuin haluat.

Kuinka monta osallistujaa ryhmässä on?

Ryhmien koko on erilainen ja vaihtelee 5-10 välillä.

Onko afasian vaikeusasteella väliä?

Afasian vaikeusasteella ei ole väliä. Jokainen halukas on tervetullut.

Minkä ikäisiä osallistujia ryhmässä käy?

Osallistujien ikä vaihtelee eri ryhmissä. Pääsääntöisesti osallistujat ovat eläkeikäisiä, mutta joukossa on myös nuorempia, jotka viihtyvät hyvin.

Voinko osallistua ryhmään läheisen/avustajan/puhetulkin kanssa?

Juttu-tupaan voi osallistua tulkin kanssa. Jos on avuntarvetta kulkemisen kanssa tai wc-käynneillä, avustaja on oltava mukana.

Miten Juttu-tupaan kuljetaan? Käykö Kela-taksi?

Kela-taksin käyttö ei ole mahdollista, koska kysessä ei ole Kelan tarjoama terapia.

Osallistujalla on oikeus kuljetuspalveluun, jos omatoiminen kulkeminen ei onnistu; esim. afasian vuoksi ei voi käyttää julkisia liikennevälineitä. Kuljetuspalvelua haetaan vammaispalvelulain nojalla. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto. Ota yhteyttä oman kuntasi vammaispalvelun työntekijään, joka auttaa hakemuksen tekemisessä.

(Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua järjestetään niille henkilöille, joilla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja jotka eivät vammansa tai sairautensa vuoksi pysty käyttämään joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria ongelmia. Vaikeavammaisuus voi olla joko fyysisistä tai psyykkisistä syistä johtuvaa. Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelupäätös perustuu aina lääkärin lausuntoon sekä ammattihenkilön arviointiin. Palvelu ei ole määrärahasidonnainen, joten se myönnetään kaikille vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun perusteet täyttäville henkilöille.)

Millainen tausta Juttu-tuvan ohjaajilla on? Miten pääsisin ohjaajaksi?

Ohjaajilla on hyvin erilainen koulutustausta. Tärkeimpänä kriteerinä pidetään omaa motivaatiota ja jatkuvaa uuden oppimista afasiaan liittyen. Aivoliiton Juttu-tupa-verkosto järjestää säännöllistä koulutusta ja tukea ohjaajille ja huolehtii heidän ammattitaidon ylläpitämisestä.

Jos olet kiinnostunut toimimaan ohjaajana, ole yhteydessä Juttu-tupa-verkoston työntekijöihin

Voinko tulla tutustumaan Juttu-tupa –toimintaan

Lähtökohta on se, että Juttu-tupiin pääsee ensin tutustumaan ja sitten voi tehdä päätöksen, haluaako jatkaa mukana.​​ Käytännöt kuitenkin vaihtelevat opistoilla, joten ole ensin yhteydessä Juttu-tupa-verkoston työntekijöihin. He tietävät tilanteen ja osaavat ohjata tiedon eteenpäin.