Siirry sisältöön

"Sain pitää laulamisen lahjan"

25.9.2022
"Sain pitää laulamisen lahjan"

Aivoinfarktiin sairastuttuaan Tarja Turunen ei heti hiljentänyt vauhtia. Myöhemmin hän on opetellut uuden, aiempaa rauhallisemman elämäntavan.

Tarja Turunen pitää neljän vuoden takaista aivoinfarktiaan ennen kaikkea varoittavana esimerkkinä pitkäaikaisen stressin vahingoittavasta voimasta. Mitään muuta riskitekijää tai syytä hänen sairastumiseensa ei koskaan löytynyt.

– Suvussa ei ole infarktitaipumusta. En tupakoi. Lisäksi olen aina pitänyt kunnostani huolta ja käyttänyt aika vähän alkoholia, vaikka uran alkuaikoina ympärillä saatettiin viettää hyvinkin vauhdikasta rokkielämää. Nykyäänhän monien muusikoiden arki on varsin kurinalaista, hän sanoo.

Tarja Turunen nousi kansainväliseen suosioon metalliyhtye Nightwishin laulusolistina ja on toiminut viimeiset 17 vuotta sooloartistina. Sairastumishetkellä eli syyskuussa 2018 hän kertoo käyneensä läpi erityisen kuormittavaa jaksoa.

– Näin jälkikäteen olen tajunnut, kuinka väsynyt ja hermostunut olin siihen aikaan. Oli ollut paljon kiertueita eri mantereilla, enkä ollut ehtinyt levätä missään välissä. Kiertuehenkilökunta oli vaihtunut, mikä aina tuo oman lisästressinsä kaikkeen tekemiseen.

Lisäksi Tarjan Naomi-tytär oli aloittanut koulun ja jäi siksi kiertueiden ajaksi kotiin Marcelo-isän kanssa. Aiemmin perhe oli reissannut paljon Tarjan mukana esiintymismatkoilla ympäri maailmaa.

– En ollut yhtään huolissani heidän pärjäämisestään, mutta minua vaivasi yksinkertaisesti kova ikävä. Jokainen vanhempi osaa varmasti kuvitella tunteen. Vaikka luin iltasadut ja annoin lentosuukot Skypen välityksellä, se ei ole sama kuin halia lasta oikeasti, Tarja muistelee

Kiertueelle heti sairaalasta

Lopulta erään rankan kiertuerupeaman päätteeksi sairastuminen iski pian palattua kotiin Espanjaan. Tarja heräsi aamulla tyypillisiin aivoinfarktioireisiin.

– Yritin ottaa yöpöydältä vesikupin, mutta se ei pysynyt kädessä vaan särkyi lattialle. Marcelo heräsi ja kyseli huolestuneena, mikä on vialla. Vastaukseni oli pelkkää epäselvää muminaa, ja toinen puoli kasvoista oli ihan turta.

Puoliso vaati lähtemään välittömästi lääkäriin, mutta Tarja halusi vielä ensin saatella tyttären yhdessä teatterikoulun tunnille.

– Auton kyydissä istuessa sitten huomasin, että toinen käsivarsikin on täysin tunnoton. Siinä vaiheessa pelästyin itsekin kunnolla, ja lähdimme kiireesti sairaalaan.

Tukos aivoissa löytyi nopeasti, ja liuotushoito aloitettiin heti. Oireet hävisivät yhtä nopeasti kuin olivat ilmaantuneetkin. Seuraavat tapahtumat herättävät nykyään Tarjassa ristiriitaisia tunteita. Sairastumispäivänään eli perjantaina hän ilmoitti lähtevänsä heti tulevana maanantaina 22 konsertin mittaiselle Euroopan kiertueelle.

– Lääkärit tietysti sanoivat, että sinä et lähde yhtään minnekään ja että tarvitaan paljon lisää tutkimuksia. Mutta niin vain pidin itsepintaisesti pääni ja tosiaan lähdin kiertueelle kolme yötä infarktin jälkeen. Nykyään en varmaan toimisi niin, mutta silloin mielessä painoi vastuu kiertuehenkilökunnasta ja liput ostaneista faneista, hän toteaa.

Tarja ilmoitti infarktista työntekijöille, mutta julkisuuteen asiasta ei tuossa vaiheessa hiiskuttu mitään. Tunnelma kiertueella oli hänen mukaansa kaksijakoinen.

– Puhuimme kiertueporukassa tosi avoimesti sairauksista ja jopa kuolemasta, ja ilmassa oli tietysti paljon huolta. Toisaalta tunsin yleisön edessä ihan valtavaa riemua. Olin hengissä, ja pystyin edelleen laulamaan.

Ensimmäistä kertaa ”ei”

Asian työstäminen toden teolla alkoi vasta kiertueen jälkeen. Tukea pohdintoihin Tarja sai esimerkiksi psyykkisenä mentorina toimivalta henkilöltä.

– Hän esitti kysymyksiä, jotka todella pakottivat katsomaan peiliin. Hän auttoi minua avautumaan ja puhumaan kaikesta tärkeästä: minuudesta, läheisistä, työstä, Tarja kertoo.

Pohdintojen ansiosta Tarja muun muassa ymmärsi tottuneensa lapsuudesta asti panemaan muut ihmiset etusijalle. Tämä oli johtanut omien tarpeiden unohtamiseen ja liikaan ponnistelemiseen oman voinnin kustannuksella. Toisaalta musiikki on aina ollut Tarjalle niin tärkeää ja
antanut niin paljon, että jaksamisen rajat ovat ylittyneet kuin huomaamatta.

– Musiikki on pelastanut minut sata kertaa. Olen saanut laulamisen lahjan ja koen, että suoranainen velvollisuuteni on käyttää sitä ja antaa hyvää mieltä kuulijoille

Musiikkiura on jatkunut sairastumisen jälkeen mutta uudenlaisin ehdoin. Nykyään Tarja sanoo pitävänsä tarkasti huolta riittävästä levosta ja palautumisesta. Hän kertoo esimerkiksi opetelleensa sanomaan ensimmäisen kerran elämässään ”ei” kiinnostavillekin työtarjouksille, jos
kuormitus uhkaa kasvaa liian suureksi.

– Kieltäytyminen on varsinkin aluksi ihan hemmetin vaikeaa. Oikeastaan olen aika ylpeä, että olen oppinut tekemään niin. Enää en lähde 22 keikan kiertueille, vaan viimeistään muutaman viikon jälkeen pitää päästä kotiin palautumaan perheen luo.

Lääkäritkään eivät löytäneet Tarjan elämäntavoista oikeastaan muuta korjattavaa kuin tarpeen hidastaa tahtia. Päivittäinen liikunta on joka tapauksessa hänelle nykyään vielä tärkeämpää kuin ennen sairastumista.

– Teen intervallitreenejä personal trainerini kanssa, uin pitkiä matkoja ja lenkkeilen. Syön monipuolisesti, Tarja luettelee.

Riittävän levon, säännöllisen liikunnan ja ravitsevan ruokavalion ansiosta hän sanookin tuntevansa olonsa nyt vahvemmaksi ja pirteämmäksi kuin ehkä koskaan.

Fanien kannustus kosketti

Julkisuuteen Tarja Turunen kertoi infarktistaan vasta vuonna 2021 julkaistussa kirjoittamassaan kirjassa. Tieto sai fanit ympäri maailmaa lähettämään hänelle valtavan vyöryn kannustavaa palautetta. Moni heistä halusi kertoa omasta tai läheisen vakavasta sairaudesta tai jopa rakkaan ihmisen menettämisestä. Moni myös sanoi saaneensa Tarjan musiikista lohtua näinä vaikeina hetkinä.

– Kaikki tuo palaute tuntui uskomattoman hienolta. Musiikin voima on suurimmillaan juuri tuollainen. Se voi muuttaa ihmisen koko elämän. Olen kirjoittanut albumillisen musiikkia sairauden herättämistä ajatuksista, ja se tuntuu koskettaneen monia.

Hän sanoo tuntevansa suurta kiitollisuutta toipumisestaan. Infarkti ei vaikuttanut lauluääneen tai jättänyt muitakaan fyysisiä tai kognitiivisia oireita. Suurin pelko tukoksen uusiutumisesta helpotti ensimmäisen vuoden jälkeen.

– Tiedostan täysin, kuinka paljon pahemmin minulle olisi voinut käydä – ja monelle muulle on käynytkin. Se tekee nöyräksi.

Musiikin tulkitsemiseen Tarja kokee sairastumisensa vuoksi saaneensa uudenlaista läsnäoloa ja herkkyyttä.

– Edelleen koen joka kerta laulaessani samaa riemua kuin heti sairastumisen jälkeen: saan elää, olla tässä ja käyttää minulle annettua laulamisen lahjaa. Minä valitettavasti tarvitsin infarktin kaltaisen äkkipysähdyksen tämän oppimiseen.

Sairastumisen jälkeen meri on noussut Tarjalle henkisesti tärkeäksi elementiksi.

– Olen kotoisin Pohjois-Karjalasta järvien keskeltä, mutta nykyään rakastan merta. Imen voimaa aalloista. Niiden pauhu vie pois kaiken pahan olon.

Tarja toivoo kokemustensa lisäävän tietoisuutta aivoinfarktin oireista ja kiireelliseen hoitoon hakeutumisen merkityksestä. Hän itse kiittää ennen kaikkea puolisoa tilanteen vakavuuden tajuamisesta.

– Toivottavasti varsinkin jokainen yksin asuva havahtuu heti ensimmäisiin merkkeihin ja menee hoitoon.

  • Teksti: Mari Vehmanen
  • Kuva: Tim Tronckoe

 

Lisää aiheesta

  • Ikävä tervettä rakasta

    1.12.2023

    Terhi Kunnaksen aviopuoliso menetti aivoinfarktin myötä puhekykynsä, ja hänen kehonsa oikea puoli halvaantui. Parisuhde muuttui hoivasuhteeksi ja romanttinen rakkaus säälirakkaudeksi. Kipeän eron jälkeen elämä jatkui uudenlaisena toistakymmentä vuotta, kunnes lopullinen ero yllätti.

  • Aivoliitto mukana Hyvin sanottu -festivaaleilla: Tuhat tarinaa, kun minua ei ymmärretty

    5.10.2023

    Miltä tuntuu, kun toinen ei ymmärrä? Miten tilanteessa pääsee eteenpäin? Kuinka hyvin kommunikoinnin haasteet tunnetaan? Esimerkiksi näitä asioita pohdittiin Hämeenlinnassa järjestetyillä keskustelufestivaaleilla 29.–30.9.

  • Yhdistyksestä tuli uusi oma yhteisö

    29.9.2023

    Aivoinfarktin jälkeen Seppo Perttala löysi yhdistystoiminnan ja vertaistuen. Pirkanmaan AVH-yhdistyksen tuore puheenjohtaja haluaa nyt tarjota samanlaista tukea mahdollisimman monelle sairastuneelle.

  • Ystävyys alkoi kuntoutusosastolla

    29.9.2023

    Irma Pere ja Mia Jahtisaari ovat tunteneet toisensa jo vuosia. Syvä ystävyys alkoi kuitenkin vasta, kun he tapasivat toisensa mitä yllättävimmässä paikassa, neurologisella kuntoutusosastolla.

  • ”Afasiakuorossa parasta oli vertaistuki”

    6.6.2023

    Laulamisen terveyshyödyt ovat kiistattomat – ja vaikka sanat eivät aina löytyisikään, yhdessä laulaminen tuottaa henkistä hyvää myös afaattiselle henkilölle. Sen totesivat Helsingin yliopiston lauluinterventiotutkimukseen osallistuneet Leimut.

  • ”Vain vertainen voi tietää”

    26.5.2023

    Koppi arjesta -ryhmät kokoavat työikäisiä AVH:n sairastaneita jakamaan kokemuksia ja tunteita. Veera Saarinen huomasi ryhmässä, että oman sairauden käsitteleminen oli jäänyt kesken.

  • Elämä jatkuu viimeisen valssin jälkeen

    3.3.2023

    Sari ja Jarmo Markkulalta kesti kauan myöntää, ettei arki palaisi ennalleen Jarmon aivoinfarktin jälkeen. Nyt iloa tuovat uudet asiat.

  • Työterveyshuolto ohjasi oikeaan suuntaan

    28.11.2022

    Kun Sinikka Leppämäki sai aivoinfarktin, käynnit työterveyshuollossa alkoivat pian. Siellä kehotettiin ensin unohtamaan työt ja keskittymään itseensä. Tuesta on ollut suuri apu työhön palaamisessa ja siellä jaksamisessa.

  • ”Liikunta on parasta kuntoutusta”

    28.11.2022

    Aivoverenvuoto sai Mika Kulmalan arvostamaan unta uudella tavalla. Myös pikkuasioiden vuoksi stressaaminen alkoi tuntua entistäkin turhemmalta.

  • "Antakaa aikaa toipumiselle"

    23.9.2022

    Maria Helander sai 28-vuotiaana sinustromboosin eli laskimotukoksen aivoihin. Hän haluaa levittää tietoa, jotta yhtäkään sinustromboosia ei hoidettaisi enää migreeninä tai muuna vaarattomana päänsärkynä.