Hoito ja kuntoutus
AVH:n jälkeisiin ravitsemusongelmiin kannattaa hakea apua
27.9.2022Muutokset toimintakyvyssä voivat aiheuttaa ongelmia ravitsemuksessa. Riittävä ravintoaineiden saanti on tärkeää turvata.
Rohkeasti liikkeelle
23.9.2022Aivoverenkiertohäiriön jälkeen voi lähteä liikkeelle heti kun se itseltä onnistuu. Kevyt arkiliikunta sopii kaikille.
Yhteys muiden kanssa voi löytyä harjoittelemalla
10.8.2022Aivojen kuormituksen ja levon välisen tasapainon etsimistä, oireiden tunnistamista ja tasavertaista yhteyttä muiden kanssa. Näitä asioita opetellaan Keho ja mieli -kurssilla Turussa.
Kevein askelin kesään
6.5.2022Hyvin hoidetut ja terveet jalat ovat pohja kaikelle liikkumiselle. Poimi tästä helpot jalkojenhoitovinkit, joista hyötyvät sekä aivoverenkiertohäiriön sairastaneet että kaikki muutkin.
Aikuiset eivät saa riittävästi puheterapiaa
6.5.2022Liian vähäinen puheterapia sulkee afasiaa sairastavat neljän seinän sisälle.
Kuvantaminen voi auttaa kuntoutuksen kohdentamisessa
6.5.2022Aivomagneettikäyrä saattaa tulevaisuudessa yleistyä osaksi AVH-kuntoutujien tutkimuksia. Sitä hyödynnetään jo runsaasti esimerkiksi epilepsian hoidossa.
10 kysymystä aivoverenkiertohäiriön uusiutumisesta
3.3.2022Parhaiten AVH:n toistumisen todennäköisyyteen voi vaikuttaa ottamalla lääkkeet. Uusiutumisen pelon ei tarvitse antaa hallita elämää.
Nuoren aivoinfarktin syy jää usein tuntemattomaksi
26.11.2021Nuorten aivoinfarkteista opitaan koko ajan uutta. Vielä tällä hetkellä sairastuminen vie jopa joka toisen työelämän ulkopuolelle.
Hahmottaminen kateissa – näin harjoitat kadonneita taitoja
26.11.2021Aivoverenkiertohäiriöt tuovat usein mukanaan hahmottamisvaikeuksia. Niiden myötä hankaloituvat esimerkiksi liikkuminen, sosiaaliset suhteet ja ajan hallinta. Hahmottamisongelmia voi kuntouttaa, ja harjoittelemalla arjesta tulee helpompaa.
Työkokeilu antaa arvokasta tietoa
26.11.2021Vakavan sairauden jälkeen tuki on usein tarpeen paluussa työelämään. Työkokeilu on turvallinen tapa tutkia omaa työkykyä.
Vakava sairaus muuttaa perheen taloutta
26.11.2021AVH-kuntoutujan on mahdollista hakea monenlaista taloudellista tukea. Apua tukiviidakkoon saa sosiaalityöntekijältä.
Tupakointi ja korkea verenpaine lisäävät aneurysman vuotoriskiä
26.11.2021Valtaosa aivovaltimopullistumista ei aiheuta milloinkaan haittaa. Tupakoinnin lopettaminen ja verenpaineen tehokas hoito vähentävät vuodon todennäköisyyttä.
Näkymätön kognitiivinen oire on syytä tunnistaa
26.11.2021Moni AVH:n sairastanut kärsii erilaisista kognitiivisista oireista, jotka ovat muille näkymättömiä. Näkymättömien oireiden tunnistaminen ja kuntouttaminen on tärkeää sairastuneen kokonaisvaltaisen elämänlaadun kannalta.
Resilienssi – aivoverenkiertohäiriöstä selviytymisen taito
26.11.2021Moni AVH:n sairastanut elää hyvää elämää monista muutoksista huolimatta. Miksi toiset selviytyvät vaikeista tilanteista ja voiko siihen itse vaikuttaa?
”Möhkön henki” pitää kokea
26.11.2021Aivoliiton järjestösuunnittelija Risto Lappalainen on kokenut konkari luontolomilla ja -kursseilla. Yhä edelleen Mantan Luontopalveluiden esteettömyys, kaunis luonto ja aito ihmisten kohtaaminen lämmittävät mieltä.
Eväitä arkeen kuntoutuskurssilta
26.11.2021AVH-kuntoutuskurssin tavoitteena on vahvistaa jokapäiväistä toimintakykyä. Ryhmäläisten keskinäinen vertaistuki on tärkeä osa kurssin antia.
AVH:n jälkeiseen kipuun saa apua
26.11.2021AVH:n jälkeisen kivun kanssa ei kannata jäädä yksin, sillä apua on saatavilla. Lääkehoito, fysioterapia ja omasta kunnosta huolehtiminen auttavat selviytymään kivun kanssa.
Väsymysoire on yleinen AVH:n seuraus
26.11.2021Moni kamppailee sairastumisen jälkeen väsymysoireiden eli fatiikin kanssa. Oireet ovat moninaisia ja niiden taustalla on erilaisia syitä.
Katso minut ehjäksi
26.11.2021Aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaminen pysäyttää ja repäisee ihmisen irti arkirutiineista. Sen seurauksena moni asia on muutoksessa ja vaatii uutta tarkastelua. Seksuaalisuus ja parisuhde kuuluvat näihin asioihin.
Vanha tuttu, mutta uudenlainen
26.11.2021Aivoverenkiertohäiriön myötä koko elämä voi mennä uusiksi. Sekä sairastuneen että läheisten on hyvä tiedostaa, että käyttäytymisen ja tunneelämän muutokset johtuvat monista eri syistä.
