Siirry sisältöön

Työterveyshuolto ohjasi oikeaan suuntaan

28.11.2022
Työterveyshuolto ohjasi oikeaan suuntaan

Kun Sinikka Leppämäki sai aivoinfarktin, käynnit työterveyshuollossa alkoivat pian. Siellä kehotettiin ensin unohtamaan työt ja keskittymään itseensä. Tuesta on ollut suuri apu työhön palaamisessa ja siellä jaksamisessa.

Sinikka Leppämäelle työ taloushallinnon asiantuntijana on ollut tärkeä osa elämää. Työ oli liiankin keskeisessä osassa kolme vuotta sitten, kun hän sai aivoinfarktin. Ajanjakso oli ollut kiireinen ja stressaava, joten lopputulos ei lopulta yllättänyt.

Leppämäki pääsi työterveyslääkärin vastaanotolle reilun kuukauden päästä sairastumisesta. Jyväskylässä oli alkanut Keski-Suomen toimintamalli, nykyinen TYÖOTE-toimintamalli, jossa työterveyshuolto pääsee tukemaan sairastunutta aiempaa aiemmin, samaan aikaan kun tämä käy vielä sairaalassa kuntoutuksessa.

– Koin tarvetta keskustella tulevista työhöni liittyvistä asioista, koska olin aina ollut hyvin sitoutunut työhöni, ja se oli ollut keskeinen asia elämässäni. Toisaalta olin aivan eksyksissä, mitä oli tapahtunut.

Leppämäki kävi työterveydessä lääkärin luona parin kuukauden välein ja välillä useamminkin. Samalla jatkuivat käynnit myös sairaalassa.

Väsymys yllätti

Leppämäki alkoi suorittamaan kuntoutumista, samalla tavalla kuin hän oli aiemmin pyrkinyt voittamaan vastaan tulleet vaikeudet. Hän tunsi huolta myös tekemättä jäävistä työtehtävistä. Sairauslomalla ollessaan Leppämäki kuitenkin huomasi, että jos päivään sattui enemmän kuin yksi energiaa vaativa tapahtuma, tuli tunne kuin ajaisi päin seinää.

Väsymys ilmoitti, ettei hän ollut vielä lähelläkään täyttä työkykyä.

– Onneksi työterveyslääkärini näki asian ja ohjasi minua oikeaan suuntaan ja kehotti unohtamaan työt sillä hetkellä ja keskittymään omaan hyvinvointiin. Silloin koin olleeni hyvissä käsissä. Käynnit helpottivat siinäkin, etten itse halunnut kuormittaa lähipiiriä jatkuvalla puhumisella tapahtuneesta.

Työterveydessä käydyt laajat keskustelut ja tuki eri asiantuntijoilta auttoivat kuntoutumisessa.

– Välillä unohtaa itsensä, mutta kun ulkopuoliset asiantuntijat kehottavat miettimään asioita, osaa toimia eri tavalla. Jouduin tekemään todella paljon töitä itseni suhteen ja muuttamaan ajatuksia elämän arvoista, jotka olivat ennen tapahtunutta ohjanneet elämääni.

Sinikka Lepomäki ottaa ilmeen heitettyjä syksyn lehtiä kiinni kahden lapsenlapsen kanssa.
Sinikka Leppämäki poimi kilpaa lapsenlasten kanssa syksyn varisevia lehtiä.


Takaisin työhön vaiheittain

Leppämäellä oli kova kiire takaisin töihin 7,5 kuukauden sairausloman jälkeen. Työterveyslääkäri tiesi kuitenkin tilanteen sairastumisen takana ja tunsi Leppämäen työsidonnaisuuden. Lisäksi hänellä oli tiedossa työn vaatimukset.

– Hän osasi toppuutella ja herätti ajattelemaan, ettei voimavaroja ole heti kokopäiväiseen työhön. Lääkäri ehdottikin, että aloittaisin 60 % työajalla ja tekisin aamupäivisin lyhennettyä työaikaa, etten väsyisi liikaa. Se oli oikea ratkaisu, ja siinäkin huomasi, että päivät väsyttivät, vaikka ne olivat lyhyitä.

Työterveyshuolto oli myös järjestänyt työnantajan kanssa työterveysneuvottelut, joissa käytiin läpi työtehtäviä ja niiden määrää. Myöhemmin työnantaja järjesti myös lisäresursseja työtehtävien vaatimalle tasolle, ja työmäärä jakautuu nyt tasaisemmin.

– Työterveydessä olen saanut vahvistusta näille asioille. Kun saa keskustella toisen kanssa, pystyy helpommin hahmottamaan, miten asia on ja mitä olisi hyvä tehdä, jotta jaksaminen paranee. Myös työntekijän vastuulla on puhua ja ottaa asioita esille työpaikalla.

Leppämäki on saanut tehdä töitä etänä sairauslomalta palattuaan. Aivoinfarktin jälkeen hän on kuormittunut metelistä ja hälystä enemmän.

– Toimistolla olisin samassa huoneessa muiden kanssa, mutta kotona pystyy paremmin keskittymään tarkkuutta vaativiin tehtäviin.

Kevyttä laskeutumista eläkkeelle

Kolmen kuukauden jälkeen Sinikka Leppämäki palasi kokopäiväiseen työhön, ja piti keskiviikkoisin lomapäivän. Näin väsymyksestä sai palautua keskellä viikkoa.

– Uskomaton juttu, että tähän päivään saakka olen saanut näin hyvää hoitoa. Edelleen käyn työterveydessä ja siellä mietitään jaksamiseen liittyviä asioita ja mitkä siihen auttavat. Aivoverenkiertohäiriöstä on jäänyt suurimpana oireena väsyvyys. Jos palavereja on useampi päivässä, takki on tyhjä.

Ajatuksena on ollut hakea osatyökyvyttömyyseläkettä ensi vuoden alkupuolella, minkä avulla jaksaisi olla eläkeikään asti työelämässä. Mittarissa on nyt 62 vuotta.

– En ota loppukiriä vaan tapahtuneesta oppineena etenen levollisin mielin kohti eläkkeelle jääntiä. Työvuosia on takana 46. Jo vuoden ajan olen halunnut päästä sairastumisesta eteenpäin ja tarttua elämään kiinni.

  • Teksti: Annina Ranimo
  • Kuva: Sinikka Leppämäen kotialbumi

 

Lisää aiheesta

  • Ikävä tervettä rakasta

    1.12.2023

    Terhi Kunnaksen aviopuoliso menetti aivoinfarktin myötä puhekykynsä, ja hänen kehonsa oikea puoli halvaantui. Parisuhde muuttui hoivasuhteeksi ja romanttinen rakkaus säälirakkaudeksi. Kipeän eron jälkeen elämä jatkui uudenlaisena toistakymmentä vuotta, kunnes lopullinen ero yllätti.

  • Aivoliitto mukana Hyvin sanottu -festivaaleilla: Tuhat tarinaa, kun minua ei ymmärretty

    5.10.2023

    Miltä tuntuu, kun toinen ei ymmärrä? Miten tilanteessa pääsee eteenpäin? Kuinka hyvin kommunikoinnin haasteet tunnetaan? Esimerkiksi näitä asioita pohdittiin Hämeenlinnassa järjestetyillä keskustelufestivaaleilla 29.–30.9.

  • Yhdistyksestä tuli uusi oma yhteisö

    29.9.2023

    Aivoinfarktin jälkeen Seppo Perttala löysi yhdistystoiminnan ja vertaistuen. Pirkanmaan AVH-yhdistyksen tuore puheenjohtaja haluaa nyt tarjota samanlaista tukea mahdollisimman monelle sairastuneelle.

  • Ystävyys alkoi kuntoutusosastolla

    29.9.2023

    Irma Pere ja Mia Jahtisaari ovat tunteneet toisensa jo vuosia. Syvä ystävyys alkoi kuitenkin vasta, kun he tapasivat toisensa mitä yllättävimmässä paikassa, neurologisella kuntoutusosastolla.

  • ”Afasiakuorossa parasta oli vertaistuki”

    6.6.2023

    Laulamisen terveyshyödyt ovat kiistattomat – ja vaikka sanat eivät aina löytyisikään, yhdessä laulaminen tuottaa henkistä hyvää myös afaattiselle henkilölle. Sen totesivat Helsingin yliopiston lauluinterventiotutkimukseen osallistuneet Leimut.

  • ”Vain vertainen voi tietää”

    26.5.2023

    Koppi arjesta -ryhmät kokoavat työikäisiä AVH:n sairastaneita jakamaan kokemuksia ja tunteita. Veera Saarinen huomasi ryhmässä, että oman sairauden käsitteleminen oli jäänyt kesken.

  • Elämä jatkuu viimeisen valssin jälkeen

    3.3.2023

    Sari ja Jarmo Markkulalta kesti kauan myöntää, ettei arki palaisi ennalleen Jarmon aivoinfarktin jälkeen. Nyt iloa tuovat uudet asiat.

  • ”Liikunta on parasta kuntoutusta”

    28.11.2022

    Aivoverenvuoto sai Mika Kulmalan arvostamaan unta uudella tavalla. Myös pikkuasioiden vuoksi stressaaminen alkoi tuntua entistäkin turhemmalta.

  • "Sain pitää laulamisen lahjan"

    25.9.2022

    Aivoinfarktiin sairastuttuaan Tarja Turunen ei heti hiljentänyt vauhtia. Myöhemmin hän on opetellut uuden, aiempaa rauhallisemman elämäntavan.

  • "Antakaa aikaa toipumiselle"

    23.9.2022

    Maria Helander sai 28-vuotiaana sinustromboosin eli laskimotukoksen aivoihin. Hän haluaa levittää tietoa, jotta yhtäkään sinustromboosia ei hoidettaisi enää migreeninä tai muuna vaarattomana päänsärkynä.