TYÖOTE-toimintamallilla tukea AVH:n sairastaneelle

28.11.2022
TYÖOTE-toimintamallilla tukea AVH:n sairastaneelle

TYÖOTE-toimintamallissa työterveyshuolto tukee erikoissairaanhoidon toimintaa työkyvyn arvioinnin ja työhönpaluun järjestelyiden siirtyessä työntekijän omaan työterveyshuoltoon. Aivoverenkiertohäiriön sairastanut hyötyy yhteistyöstä.

Kahdella miljoonalla työikäisellä suomalaisella on työterveyshuolto. Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään työntekijöilleen ehkäisevän työterveyshuollon. Sen lisäksi 90 %:lla kuuluu myös jonkinasteisena sairaanhoito työterveyshuoltoon.

Keski-Suomessa kehitetyssä TYÖOTE-toimintamallissa tavoitteena on työntekijän työkyvyn tukeminen ja sairauspoissaololta työkykyisenä oikea-aikainen työhönpaluu integroimalla toiminnallisesti erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, työterveyshuolto ja kuntoutus. Työterveyshuolto ottaa vastuun erikoissairaanhoidossa tai terveyskeskuksessa hoidetun potilaan työkyvyn tukemisesta ja kuntoutuksen koordinoinnista huolehtien tarvittavista jatkotoimista.

Erikoissairaanhoidossa useimpien leikkauksien ja toimenpiteiden jälkeen on käytössä vakiintunut pitkä sairauspoissaolo, jolloin ei arvioida yksilöllisesti toimintakykyä suhteessa työn vaatimuksiin. Työterveyshuollon avulla työkyvyn arviointi ja työkyvyn tukeminen sujuvat yksilöllisesti ja tarpeenmukaisesti.

Lähete työterveyshuoltoon

TYÖOTE-toimintamallissa erikoissairaanhoidossa kirjoitetaan aiempaa lyhyempi sairauspoissaolo potilaalle ja tehdään sähköinen tai paperinen lähete potilaan omaan työterveyshuoltoon työkyvyn arviointia ja työhönpaluun suunnittelua varten. Potilasta ohjeistetaan myös itse varaamaan vastaanottoaika omalle työterveyslääkärille.

Lähete työterveyshuoltoon voidaan tehdä, vaikka sairaus ei juuri sillä hetkellä aiheuta työkyvyttömyyttä, mutta siihen liittyy työkykyriski. Työkyvyn arvio on työterveyshuollon lakisääteistä toimintaa, ja se voidaan tehdä työnantajan työterveyshuoltosopimuksen laajuudesta riippumatta.

Työterveyshuollossa seurataan aktiivisesti sinne tulevia lähetteitä ja potilaan oma työterveyshoitaja toimii case managerina, ”kopinottajana” varmistaen, että potilas on varannut vastaanottoajan omalle työterveyslääkärille ja tarvittaessa soittaa potilaalle samalla voinnista kysyen.

Työterveyshuollossa tunnetaan potilaan työn aiheuttamat vaatimukset ja hänelle tehdään yksilöllinen työkyvyn tukisuunnitelma käyttäen tarpeen mukaan apuna lääkinnällistä ja ammatillista kuntoutusta. Työterveyshuolto on ainoa sote-toimija, jolla on suora yhteys työpaikalle. Tarvittaessa voidaan järjestää työterveysneuvottelu yhdessä työnantajan ja potilaan kanssa tai käydä työpaikalla seuraamassa työn tekemistä.

Yhteistyö hyödyttää kaikkia

Työntekijä saa sovitut työkyvyn arviointikäynnit ja kontrollit omassa työterveyshuollossa. Hänelle tehdään yksilöllinen työhönpaluun suunnitelma. Työntekijä saa ja tietää vastuutahon ja -henkilön, saa tukea kuntoutumiseen ja työhönpaluuseen. Näin pysyvä työkyvyttömyyden ja työelämän ulkopuolelle joutumisen riski vähenee.

Erikoissairaanhoito ja terveyskeskus hyötyvät pystyessään keskittymään ydintoimintaansa potilaan sairauspoissaolon tarpeen ja työkyvyn arvioinnin, työkyvyn ja työhönpaluun tukitoimien vastuun siirtyessä työterveyshuoltoon. Sairaalatai terveyskeskuslääkäri ei yleensä tunne potilaan työtä, ja nyt hänen ei tarvitse arvioida pidempiaikaista työkykyä.

Työterveyshuollossa työkyvyn arviointi, työkyvyn tuen ja työhönpaluun järjestelyt ehditään hyvin aikatauluttaa ja sopia tiedon tullessa työterveyshuoltoon yhteistyömallilla ajoissa. Työterveyshuollon osaaminen työkykyasioissa tulee järjestelmällisemmin julkisen terveydenhuollon käyttöön.

Työnantajat hyötyvät, kun osa työntekijöistä palaa työhön aiemmin kuin vanhalla toimintatavalla, sijaistarve vähenee ja tuottavuus kasvaa. Yhteiskunta hyötyy työkykyisen työntekijän ollessa työssä, jolloin verotulot kasvavat, sairauspäiväkulut vähenevät sekä työllisyys ja tuottavuus paranevat.

Taulukko siitä, kuinka työterveyshuolto koordinoi potilaan työkyvyn toimet.


TYÖOTE-hanke

Kolmivuotinen Vastuullinen työkyvyn tuki (TYÖOTE) -hanke on aloitettu syyskuussa 2020. Hankkeen tavoitteena on, että työterveyshuolto tukee julkista terveydenhuoltoa Suomessa siten, että Keski-Suomessa kehitetty TYÖOTE-toimintamalli on Työterveyslaitoksen levittämänä kolmen vuoden kuluessa kaikissa sairaanhoitopiireissä eli tulevilla hyvinvointialueilla toimiva osa sotea.

Hanke tehostaa työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyötä. Aiemmin erilliseksi koetusta työterveyshuollosta tulee hankkeen myötä toiminnallisesti osa terveydenhuollon palvelujärjestelmää ilman organisatorista muutosta. TYÖOTE-hankkeen kohderyhmä on rajattu työssä oleviin, joilla on työterveyshuolto. Heille suunnatun palvelu- ja kuntoutusjärjestelmän kehittäminen vapauttaa julkisia resursseja niiden käyttöön, joilta työterveyshuolto puuttuu.

TYÖOTE-toimintamalli AVH:n sairastaneen tukena Keski-Suomessa

Tällä hetkellä Keski-Suomessa on noin 20 leikkaus- tai sairausryhmää TYÖOTE-toimintamallin piirissä. Neurologian erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon tehostettu yhteistyö käynnistyi keväällä 2019 ja potilasryhmäksi valittiin MS-potilaat.

Näin työterveyshuolto voi olla myös AVH:n sairastaneen tukena TYÖOTE-toimintamallin mukaisesti sekä akuutin sairastumisen jälkeen työhönpaluussa että myöhemmin työkykyä tukevien toimenpiteiden järjestelyssä työpaikalla ja lääkinnällisen tai ammatillisen kuntoutuksen suunnittelussa.

Suomen kartta, siitä miten Työote-toimintamalli etenee 11/2022. Esim. Keski-Suomessa ja HUS-sairaanhoitopiirissä toimintamalli käynnissä, Varsinais-Suomessa neuvottelut aloitettu.

  • Teksti: Visa Kervinen, työterveyshuollon ylilääkäri, Työote-hanke, Keski-Suomen sairaala Nova, työterveyslääkäri, Terveystalo
  • Kuvituskuva: Mostphotos