Siirry sisältöön

Uusia oivalluksia luontokurssilta

1.12.2023
Uusia oivalluksia luontokurssilta

Toisten AVH:n sairastaneiden kohtaaminen opetti lempeyttä omaa sairastumista ja itseä kohtaan. Kurssi antoi myös lisää rohkeutta luonnossa liikkumiseen.

Kaisa Tolvanen sairasti vuosi sitten aivorunkoinfarktin. Joitain tuntopuutoksia on jäänyt ja nielemisen kanssa on vaikeuksia, mutta pääosin toipuminen on mennyt hyvin.

– Olen aika pedantti ja tehnyt lääkärin ja hoitohenkilökunnan ohjeiden mukaan kaiken mitä on paperilla lukenut. Mieli alkoi kuitenkin oireilemaan ja ajattelin, että sitä pitäisi hoitaa.

Kaisa oli lukenut paljon vertaistuen merkityksestä ja haki Elämän eväitä luonnosta -kurssille, koska innostui toissakesänä luontokuvauksesta. Viiden päivän kurssi toteutettiin syksyllä Nuuksion kansallispuistossa ja yöpyminen tapahtui hotelli Nuuksiossa.

– Kurssilla sain valvotuissa olosuhteissa kokeilla luontoliikkumisen mahdollisuuksia. Minulla on koiria ja tavoitteeni onkin ollut, että pärjäisin niiden kanssa metsässä ilman apua.

Työssäkäyvällä perheenäidillä ei ollut aiemmin ollut oman ikäistä seuraa AVH:n sairastaneista. Kurssilla oli myös oman ikäisiä osallistujia. Siellä hitsautui yhteen kymmenen hengen porukka.

– Tosi kiva, kun muillakin oli samanlaisia elämäntilanteita. On hyvä nähdä ihmisiä, kun teen aina yksin etätöitä kotona. Meillä oli kiva keskusteleva ryhmä, illalla kokoonnuttiin myös aulaan höpisemään ohjelman päätyttyä.

Kävelysauvat auttavat luonnossa

Kurssilla tehtiin noin seitsemän kilometrin luontoretki kansallispuistossa. Välillä pysähdyttiin paistamaan makkaraa ja syömään eväitä tai pitämään kahvitaukoa.

– Mentiin hyvällä ja reippaalla, mutta tarpeeksi rauhallisella tahdilla niin, että kaikki pysyivät mukana. Kun rajat rikkoo ja itsensä ylittää, niin se on se juttu.

Kurssiohjelmaan sai osallistua oman voinnin ja kykyjen mukaan. Viikon aikana käytiin myös rantasaunassa ja uitiin, istuttiin takan ääressä ja vaihdettiin ajatuksia sekä kokeiltiin melomista.

– Hirvitti aluksi, etten ikinä pääse siihen keikkuvaan kanoottiin. Mutta kun turvallisissa olosuhteissa sekin oli tehty ja koko ryhmä siihen hypättiin, se oli hieno kokemus kaiken kaikkiaan, vaikka satoikin vettä.

Kaisa käytti viime talvena kävelysauvoja, mutta sittemmin niiden käyttö on jäänyt. Tuntopuutos toisessa jalassa aiheuttaa sen, ettei jalan alla olevia asioita tunne. Tällöin kävely hidastuu, koska myös tasapaino on huono ja jalkoihin pitää tuijottaa koko ajan, jolloin ei oikein näe muuta.

– Mutta sitten kun sauvat ovat kädessä, niin pystynkin vähän rennommin menemään. Ei haittaa, jos vähän horjahtelen. Kurssilta tuli oivallus, että kävelysauvat tosiaan auttavat paljon liikkumisessa.

– Jos koirat eivät ole mukana, otan ainakin toisen sauvan mukaan. Sen kanssa saan lisää varmuutta metsälle lähtemiseen.

Kurssilla otettiin voimakuvia toisista. Kuva: Kaisa Tolvasen kotialbumi

Päiväunet tekevät hyvää

Kurssilta tarttui mukaan myös lempeyttä itseä ja omaa sairastumista kohtaan. Kaisa sanoo olevansa vähän suorittajaluonne.

– Olen tehnyt kaikki fysikaaliset harjoitukset, ottanut kaikki lääkkeet ja ajatellut, että kyllä tästä noustaan. Kurssilta sain armollisuutta itseäni kohtaan, vertaistuki antoi lempeyttä. Ei tarvitse mennä hampaat irvessä joka paikkaan. En ole ikinä ollut päiväunityyppiä, mutta nyt minusta onkin tullut sellainen.

Kaisa tekee osa-aikatöitä it-alalla etänä. Sairastuminen on aiheuttanut uupumista ja väsymystä. Jos tuntuu siltä, ettei jaksa, päiväunet voi ottaa liukuvalla työajalla vaikka keskellä päivää.

Enää sairastumisesta puhuminen ei myöskään hävetä.

– Aluksi vähän ajattelin, että sairastuminen oli omaa syytäni. Kurssilla oli samanhenkistä porukkaa ja asioista saattoikin puhua ihan avoimesti salailematta tai häpeämättä.

Kurssi auttoi osallistujia myös huomaamaan, kuinka lähellä luonto on, ja madalsi kynnystä siitä nauttimiseen. Muiden kautta myös huomasi, että heilläkin on haasteita.

– Pääasia, että menee sinne luontoon eikä se, että miten sen toteuttaa. Tykkään istua pihan portailla ja valokuvata luontoa, joka on heti siinä, ja se on ihan ok. Helsingissä voi huomata vaikka jossain metrotunnelin vieressä puun ja linnun. Luonto on aina niin lähellä.

Aivoliitto järjestää vuonna 2024 kaksi Luonto ja liikunta -kurssia. Tutustu kursseihin.

  • Teksti Annina Ranimo
  • Kuva Kaisa Tolvanen

Lisää aiheesta