Tupakointi ja korkea verenpaine lisäävät aneurysman vuotoriskiä

13.11.2020
Tupakointi ja korkea verenpaine lisäävät aneurysman vuotoriskiä

Valtaosa aivovaltimopullistumista ei aiheuta milloinkaan haittaa. Tupakoinnin lopettaminen ja verenpaineen tehokas hoito vähentävät vuodon todennäköisyyttä.

Jopa yli 100 000 suomalaisella on arvioitu olevan aivovaltimopullistuma eli aneurysma. Kyse on pussimaisesta ulkonemasta, joka syntyy yleisimmin aivovaltimoiden haarautumiskohtaan.

Huomattavasti harvemmin aneurysma kuitenkaan aiheuttaa minkäänlaista haittaa. Valtaosa ei siis koskaan saa edes tietää aivovaltimossaan olevasta pullistumasta. Toisinaan asia havaitaan sattumalta muusta syystä tehdyn kuvantamistutkimuksen yhteydessä.

− Tällöinkään aneurysmalle ei välttämättä ole tarpeen tehdä mitään. Vuodon riskiä ja toimenpiteiden järkevyyttä arvioidaan aina yksilöllisesti, neurokirurgian erikoislääkäri Justiina Huhtakangas HUS:sta kertoo.

Hänen mukaansa monesta tuntuu pelottavalta kuulla omien aivojensa verisuonistosta löytyneestä heikkoudesta. Ylimitoitettu huolestuminen ei kuitenkaan auta mitään, vaan järkevintä olisi reagoida tietoon tekemällä tarvittaessa muutoksia omiin päivittäisiin tottumuksiin.

Kaikkein eniten vuotoriskiä vähentää tupakoinnin lopettaminen. Myös korkean verenpaineen tehokas hoito pienentää vuodon todennäköisyyttä.

− Sen sijaan vaikkapa kuormittavan liikunnan ja muun fyysisen ponnistelun välttäminen ei ole tarpeen toisin kuin ehkä joskus aiemmin on ajateltu. Aneurysman kanssa saa elää normaalia elämää. Edes alatiesynnytystä ei nykyään pidetä mahdottomana, vaikka synnyttäjällä olisi aivovaltimopullistuma, Justiina Huhtakangas sanoo.

Seulonnat pohdinnassa

Tutkimuksissa on saatu uutta näyttöä tupakoinnin roolista paitsi aneurysmien puhkeamisessa myös muodostumisessa.

− Aiemmin aneurysmia on pidetty pitkälti perinnöllisinä, mutta nykyään tiedämme elintapojen vaikuttavan yleensä enemmän niiden syntyyn. Tupakointi ja korkea verenpaine ovat tässäkin merkittävimmät tekijät.

Itse asiassa yhteys on niin selvä, että tupakoinnin suosion lasku näkyy jo suorastaan dramaattisesti aivoverenvuototapauksien yleisyydessä.

− Vielä vuosituhannen taitteessa meillä Suomessa hoidettiin vuosittain noin 1 000 henkeä SAV:n eli lukinkalvonalaisen verenvuodon vuoksi. Nyt luku on enää noin 300 henkeä vuodessa, Justiina Huhtakangas mainitsee.

Vuosikymmeniä jatkuneen tupakoinnin on havaittu lisäävän aneurysmien muodostumista ja vuotamista erityisesti vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla. Justiina Huhtakankaan mukaan HUS:ssa tutkitaankin parhaillaan, olisivatko jopa tämän ryhmän seulontatutkimukset aneurysmien löytymiseksi perusteltuja. Tuloksia saataneen ensi vuonna.

Merkkinä kova päänsärky

Pääsääntöisesti vuotamaton aneurysma ei tunnu yhtään miltään. Vain hyvin harvoin pullistuma kasvaa niin suureksi, että se painaa viereisiä kudoksia. Aneurysman puhkeamisen aiheuttamassa SAV:ssa eli lukinkalvonalaisessa verenvuodossa verta purkautuu aivokalvojen alle. Tämä saa tyypillisesti aikaan erittäin voimakkaan päänsäryn.

− Moni potilas kuvailee, että se on heidän elämänsä pahin, suorastaan räjähtävä kipu. Muita oireita voivat olla esimerkiksi pahoinvointi ja tajunnan menettäminen, Justiina Huhtakangas kertoo.

SAV-epäily kuuluu tutkia aina viipymättä lähimmässä päivystyksessä. Vuoto todetaan pään TT-kuvauksessa. Alkuvaiheessa pyritään lähinnä stabiloimaan sairastuneen tila sekä saamaan kivut, pahoinvointi ja verenpaine hallintaan.

Verisuonien tarkempien kuvaustutkimusten perusteella valitaan sopivin eri hoitovaihtoehdoista. Vuotanut kohta voidaan sulkea avoleikkauksessa titaaniklipsin avulla. Toinen tapa on suonensisäinen hoito, jossa ohut katetri viedään nivusesta aina aivovaltimoon saakka. Siellä vuotava kohta koilataan eli tukitaan sisältäpäin platinalangoin.

Kumpaakin hoitoa käytetään tarpeen mukaan myös vuotamattomiin aneurysmiin ehkäisemään niiden puhkeamista.

− Molemmat ovat erittäin tehokkaita hoitomuotoja. Kuitenkin kaikkiin vaativiin toimenpiteisiin liittyy pieniä riskejä, minkä vuoksi vuotamattomia aneurysmia ei kannata aina automaattisesti ryhtyä hoitamaan, Justiina Huhtakangas sanoo.

Pitkä kuntoutusvaihe

Pahimmillaan aneurysman vuotaminen saattaa johtaa menehtymiseen. Muutoin kuntoutuminen vaihtelee suuresti.

− Alkuvaiheessa väsymys on usein kovaa, ja ihmisen pitää kerätä rauhassa voimia. Tyypillisesti toipuminen kestää vähintään kuukausia, Justiina Huhtakangas kertoo.

SAV:n jättämät haitat ja kuntoutuksen tarve muistuttavat monesti aivoinfarktin saaneen tilannetta, vaikka sairaudet sinänsä ovat täysin erilaiset. Pulmia voi olla esimerkiksi liikkumisessa sekä kognitiivisissa ja kielellisissä taidoissa. Sairastunut voi tarvita esimerkiksi fysioterapiaa, toimintaterapiaa ja neuropsykologista kuntoutusta.

− Lohdullinen tieto on, että rajunkin sairauden ja pitkän toipumisajan jälkeen merkittävä osa potilaista saa toimintakykynsä pääosin takaisin. Aikaa tähän voi tosin kulua jopa vuosi tai joskus enemmänkin, Justiina Huhtakangas toteaa.

Aneurysman onnistuneen kirurgisen tai suonensisäisen hoidon jälkeen niin ikään vuodon uusiutuminen on erittäin harvinaista.

  • Teksti: Mari Vehmanen
  • Kuva: MOSTPHOTOS