Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Univaikeudet ja päiväväsymys yhteydessä kohonneeseen verenpaineeseen

Julkaistu 13.1.2023

Univaikeudet, lyhyet yöunet ja päiväväsymys voivat liittyä suurentuneeseen korkean verenpaineen riskiin, tuore tutkimus osoittaa.

Tulosten perusteella kohonnut verenpaine oli 53 prosenttia todennäköisempää osallistujilla, jotka kertoivat univaikeuksista, 25 prosenttia todennäköisempää alle 7-tuntisia yöunia nukkuvilla ja 17 prosenttia todennäköisempää päiväväsymyksestä kärsivillä. Vertailukohtana olivat 7–9 tuntia yössä nukkuvat, joilla ei ollut uniongelmia. Myös kuorsaaminen ja uniapneaoireet liittyivät kohonneen verenpaineen todennäköisyyteen.

Kun kaikkia uniongelmia tarkasteltiin yhdessä, huonosti nukkuvien ja univaikeuksista kärsivien verenpaine oli koholla yli kaksi kertaa todennäköisemmin kuin muiden osallistujien.

Unen ja verenpaineen yhteyksistä on saatu viitteitä aiemminkin, mutta nyt julkaistuista tuloksista ei voi päätellä kumpi tuli ensin, univaikeudet vai verenpaineen kohoaminen. Onkin yhtä lailla mahdollista, että univaikeuksien korjaaminen laskee verenpainetta ja verenpaineen laskeminen parantaa uniongelmia.

Tutkimus julkaistiin Journal of Hypertension -lehdessä, ja siinä hyödynnettiin 7 400 keskimäärin 48-vuotiaan yhdysvaltalaisen kyselytutkimusvastauksia. Kolmanneksella osallistujista oli korkea verenpaine.

Uutispalvelu Duodecim
(Journal of Hypertension 2022;DOI:10.1097/HJH.0000000000003299)
https://doi.org/10.1097/HJH.0000000000003299