Mielen hyvinvointi on omakohtainen, mutta tavallaan aina myös yhteinen asia, kirjoittaa psykologian tohtori Sirkkaliisa Heimonen.
Mitä mielen hyvinvointi on? Millä tavoin sitä voi vahvistaa arjessa? Entä miten vaikeuksien kohdatessa mielen hyvinvointia voisi vaalia? Näiden kysymysten äärelle ei useinkaan tule pysähdyttyä, vaikka niiden pohtiminen on oivallinen väylä mielekkään ja merkityksellisen elämän äärelle.
Huomaa pienet hyvät asiat. Tee päivän hyvä teko, saat palkaksi hyvän mielen itsellesi. Halu oppia uutta – elämästä, ihmisistä, itsestäni! Rohkeus pysähtyä. Sano jotain positiivista joka päivä toiselle. Nämä edellä olevat kiteytykset ovat ikäihmisten omia vinkkejä, joita he ovat jakaneet mielen hyvinvoinnin verkkosivustolla Ikäopistossa. Kiteytykset ovat selkeydessään pysäyttäviä. Ne saavat meidät huomaamaan, miten arkisilla teoilla ja valinnoilla sekä suhtautumisen tavoilla voimme vahvistaa omaa ja toisten mielen hyvinvointia.
Mielen hyvinvointi on tyytyväisyyden ja elämän merkityksellisyyden tunnetta ja mielen tasapainoa. Kyse on yksilöllisestä kokemuksesta ja omaan arkeen liittyvästä asiasta. Sen ääreen on hyvä pysähtyä, vaikka pohtien sitä, mitkä asiat antavat iloa ja voimaa tai mikä saa tuntemaan, että elämä on hyvää ja merkityksellistä juuri nyt.
Mielen hyvinvointi on omakohtainen, mutta tavallaan aina myös yhteinen asia. Se rakentuu suhteessa toisiin ihmisiin, elämäntilanteisiin ja ympäristöön. Voimme vahvistaa omaa ja toisten mielen hyvinvointia päivittäisissä kohtaamisissa. Meillä on mahdollisuus rohkaista, kiittää ja kannustaa sekä nostaa esiin toisessa ihmisessä näkemäämme hyvää. Voimme pyytää apua ja tukea vaikeuksien keskellä, ja voimme sitä myös itse tarjota muille. Keskeistä on, minkälaisen painoarvon annamme arjen pienille hyville teoille, miten kohtaamisissa luomme hyväksyvää ja arvostavaa ilmapiiriä, ja miten tuemme vaikeuksien keskellä olevaa kanssaihmistä. Näin toimien vahvistamme osallisuutta, yhteenkuuluvuutta ja merkityksellisyyden kokemusta, jotka ovat myös kansallisen aivoterveysohjelman keskeisiä teemoja.
Mielen hyvinvointi kuuluu kaikille, ja sitä on mahdollista kokea myös silloin, kun elämässä on vaikeuksia. Viime vuosien suurten muutosten ja maailmantilanteen epävarmuuden keskellä on puhuttu paljon selviytymiskyvykkyydestä. Vaikeuksien kohdatessa ja muutostilanteissa mielen taidot ovat avainasemassa. Tarvitaan taitoa suunnata myönteiseen ja ylläpitää toiveikkuutta, kykyä sietää epävarmuutta ja haastavia tilanteita, myötätuntoista asennoitumista itseä kohtaan sekä omien voimavarojen ja vahvuuksien tunnistamisen taitoa.
Meitä kehotetaan pitämään huolta omasta terveydestämme ja hyvinvoinnistamme. Käytössämme on konkreettisia ohjeita niin liikkumiseen, fyysisen kunnon ylläpitämiseen kuin hyvään ravitsemukseen. Mielen taitojen vahvistamisella on paikkansa tässä kokonaisuudessa monien myönteisten vaikutustensa vuoksi. Olemme saaneet lukea optimistisen elämänasenteen myötävaikutuksesta esimerkiksi sairastumisesta toipumiselle, tarkoituksellisuuden tunteen linkittymisestä fyysiseen terveyteen sekä toiveikkuuden merkityksestä selviytymiskyvykkyydelle. Mielen hyvinvoinnin tietotaito todellakin kannattaa ottaa käyttöön.
Noin viisi vuotta sitten avasimme Ikäinstituutissa mielen hyvinvoinnin taitopankin, Ikäopiston. Halusimme näin tuoda tietoa mielen hyvinvoinnista ikäihmisten käyttöön ja tarjota monipuolisia keinoja sen vahvistamiseen. Rohkaisimme heitä jakamaan omia käytännön vinkkejään ja kokosimme kirjoituksia aiheesta. Ikäihmiset ovat kertoneet omia hyvän mielen lupauksiaan: Kuuntelen kanssaihmisiä paremmin. Teen parhaani ja se riittää. Keskityn yhteen asiaan kerrallaan ja olen läsnä siinä mitä teen. Mikä on sinun tekosi oman tai läheisesi mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi tänään?
Sirkkaliisa Heimonen on psykologian tohtori ja Ikäinstituutin Mielen hyvinvointi ja osallisuus -toimialan johtaja. Ikäinstituutti on kansallisen aivoterveysohjelman koordinaatiokumppani.
Kuva: Ikäinstituutti
