Vapaaehtoistyössä voi antaa jotain, mitä rahalla ei voi ostaa. Sitä arvokkainta eli aikaa. Vapaaehtoistoiminta lisää tutkitusti myös tekijänsä hyvinvointia.
Yhteenkuuluvuuden tunnetta, uusia ystäviä ja yhteistä tekemistä hyvän asian puolesta. Vapaaehtoistoiminnalla voi vaikuttaa sekä omaan elämään että ympäröivään yhteiskuntaan.
– Vapaaehtoistoimintaa pidetään hyvin merkityksellisenä ihmisten väliselle vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille. Se auttaa ihmisiä, joiden hyväksi vapaaehtoistyötä tehdään, mutta samalla edistää myös tekijän omaa hyvinvointia, osallisuutta ja merkityksellisyyden tunnetta, kertoo asiantuntija Sanna Reuna Aivoliitosta.
Ihmisellä on voimakas ryhmään kuulumisen ja hyväksytyksi tulemisen tarve. Sosiaaliset suhteet edistävätkin aivojen toimintaa koko elämän ajan.
– Kannattaa huomioida millainen vuorovaikutus tukee ja kasvattaa omaa hyvinvointia. Erityisen hyväksi on sellainen vapaaehtoistyön rooli ja paikka, joka tukee oman sosiaalisuuden hyvää puolta.
Yksinäisyys on lisääntynyt yhteiskunnassa ja korona-aika lisäsi sitä entisestään. SPR:n vuoden 2021 kyselyn mukaan lähes joka kolmas suomalainen on yksinäinen. Yksinäisyys vaikuttaa koko kehoon lisäten stressihormoni kortisolin tuotantoa, ja myös verenpaine voi kohota. Lisäksi voi tulla masennuksen oireita.
– Vapaaehtoistyössä syntyy ystävyyssuhteita ja kokemukset yksinäisyydestä vähenevät. Vapaaehtoistoiminta onkin hyvä tapa tavata samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä ja päästä kuulumaan joukkoon, kannustaa Reuna.
Itsensä toteuttamista
Vapaaehtoistyöntekijöillä on havaittu monenlaista oman hyvinvoinnin kohenemista. Tyytyväisyys elämään on lisääntynyt, itsensä hyväksyminen on parantunut ja fyysinen hyvinvointi on kohentunut. Lisäksi jos ansiotyö ei tarjoa mahdollisuutta elää oman ideologian mukaista elämää, voi vapaaehtoistoiminnan kautta toteuttaa itseään ja elää omannäköistä sekä omien arvojen mukaista elämää.
– Kun omia arvoja voi seurata, oma työkin voi tuntua mielekkäämmältä. Tämä taas voi auttaa palautumaan myös ansiotyöstä paremmin. Vapaaehtoiskentällä ollaan vapaita ammattialojen perinteistä ja hierarkioista. Vain toisen ihmisen aito kohtaaminen on merkityksellistä, muistuttaa Reuna.
Suomessa ja ulkomailla on tutkittu, että vapaaehtoistyötä tekevät usein ihmiset, joilla on jo asiat hyvin. Kaikilla on kuitenkin mahdollisuus saada vapaaehtoistyöstä hyvinvointivaikutuksia.
– Vapaaehtoistehtäviä ei kuitenkaan kannata eikä tarvitse ahnehtia. Jo kaksi tuntia viikossa riittää hyviin vaikutuksiin. Toisaalta jos vapaaehtoistyö vie mukanaan, ei haittaa, vaikka sitä tekisi enemmänkin, anna vain flown viedä!
Muista omat rajat
Yhdistyksissä tehtävät voivat välillä kasaantua muutaman tunnollisen vapaaehtoisen kontolle, ja samoihin tehtäviin saatetaan sitoutua vuosikausiksi. Vapaaehtoistyössä uupuminen voi vaania helpommin kuin ansiotyössä.
– Kannattaa rehellisesti tutkailla omia motiiveja: onko mukana siksi, että haluaa miellyttää muita vai että haluaa aidosti auttaa? Pelkkä miellyttämisenhalu ei nimittäin ole riittävän vahva motiivi vapaaehtoistyössä jaksamiselle. Tehtävän tulisi olla mielekäs ja vapaaehtoistyötä tulisi tehdä aidosta auttamisen ilosta.
Uupuminen tapahtuu yleensä kahdesta syystä. Joko vapaaehtoistöille annetaan liikaa aikaa tai sitten motivaatio hiipuu, kun työ ei annakaan enää niin paljon itselle kuin aiemmin.
– Meidän kaikkien on tärkeää osata sanoa tarvittaessa ei. Kannattaakin mieluummin reilusti kieltäytyä, jos omat voimavarat ei juuri sillä hetkellä riitä. On äärimmäisen tärkeää huolehtia ensisijaisesti omasta jaksamisesta, muistuttaa Reuna.
Kokeile erilaisia tehtäviä
Vapaaehtoistyön tulisi tuottaa iloa molemmille osapuolille, sekä tekijälle että saajalle. Reuna kannustaa, että vapaaehtoistyötä ei kannata kokonaan hylätä, jos tämän hetkinen vapaaehtoistyön tehtävä ei ole sopiva.
– Jos on vaikka ollut useita vuosia yhdistyksen taloudenhoitajan roolissa eikä se tunnu enää sopivalta, saattaakin löytyä muu, itselle antoisampi tehtävä. Kannattaa pohtia, missä vapaaehtoistyön roolissa voisi hyödyntää parhaiten omaa osaamistaan.
Aivoliitossa on hyvin monenlaisia vapaaehtoistyön rooleja. Erityisen pidettyä on vertaistukijana toimiminen, jolloin voi auttaa muita samassa elämäntilanteessa olevia. Kokemustoimijana voi lisätä ymmärrystä jakamalla tietoutta esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Juttu-tuvissa pääsee toimimaan apuohjaajana afaattisten henkilöiden parissa.
Aivoliiton Hyvinvoiva kovalevy -hankkeessa on perustettu kokonaan uusi vapaaehtoistyötehtävä, aivoterveysosaaja. Maksuton Aivoterveysosaaja-koulutus tarjoaa osallistujille tietoa aivoista ja aivoterveydestä sekä antaa vinkkejä vapaaehtoisena toimimiseen ja aivoterveysluentojen pitämiseen. Haku seuraaviin koulutuksiin alkaa jo joulukuussa.
Lue lisää ja tule mukaan: aivoliitto.fi/aivoterveysosaaja
- Teksti: Annina Ranimo
- Kuva: Mostphotos
