Siirry sisältöön

Etkö saa tehtyä asioita loppuun?

3.3.2023
Etkö saa tehtyä asioita loppuun?

Kun toiminnanohjaus ei toimi, käyttäytymistämme ohjaavat tavat ja nopeaa mielihyvää tuottavat asiat. Silloin esimerkiksi terveellisten elintapojen noudattaminen voi olla vaikeaa.

Neurologian erikoislääkäri Kaisa Hartikaisen mukaan ihmisten tiedot aivojen toiminnoista ovat lisääntyneet, mutta toiminnanohjaus on asia, josta olisi hyvä puhua enemmän. Se on mukana tunteiden, käyttäytymisen ja ajattelun säätelyssä.

– Toiminnanohjausta tarvitaan erityisesti silloin, kun emme tee rutiininomaisia samanlaisina toistuvia asioita, vaan kun tehdään uusia tai haastavia asioita. Näitä toimintoja tarvitsemme nykyään työelämässä lähes kaikissa tehtävissä ja myös monilla muilla elämän osa-alueilla.

– Silloin kun kuormitamme aivoja liiallisesti, toiminnanohjauksen kapasiteetti ei olekaan käytössä työtehtäviin eikä toisaalta myöskään aivoterveellisiin valintoihin tai elintapoihin, huomauttaa Kaisa Hartikainen.

Esimerkiksi elintapamuutoksiin ja toisaalta terveellisen ruokavalion tai liikuntasuositusten noudattamiseen tarvitaan toiminnanohjausta silloin, kun se ei ole automaatio ja vaikka jo lapsuudessa opittu tapa.

– Jos päivällä työ ei ole aivoergonomista ja aivojen toiminnanohjaus on todella kuormittunut, niin illalla emme kenties kykene muuhun kuin katsomaan telkkaria ja syömään niitä sipsejä. Jotta siinä tilanteessa valitsemmekin, että lähden nyt kävelylle ja teen jonkun terveellisen iltapalan, niin se vaatii sitä, että pystymme ohjaamaan toimintaamme tarkoituksenmukaisesti.

Aivot tarvitsevat kapellimestaria

– Toiminnanohjauksesta käytetään usein metaforaa, että se on aivojen kapellimestari. Lisäksi voi ajatella, että muusikot ovat aivojen muita toimintoja: tiedonkäsittelytoimintoja ja tunnetoimintoja. Ja vaikka jokainen niistä muusikoista osaisi hommansa, niiden yhteispeli ei toimi hyvin, jos ei ole kapellimestaria, kertoo Hartikainen.

– Kapellimestari eli toiminnanohjaus siis mahdollistaa, että pystymme suuntaamaan toimintaa kohti tulevia tavoitteita, emmekä toimi vain tässä ja nyt mielihalujemme johdattelemana.

Toiminnanohjaus saattaa heikentyä esimerkiksi monien aivosairauksien ja aivovammojen seurauksena. Myös masennus ja monet muut mielenterveyden häiriöt heikentävät sitä. Toisaalta voi käydä myös niin päin, että heikko toiminnanohjaus voi lisätä masennusalttiutta.

– Säätelemme jatkuvasti mielialaamme, vaikka emme aina tietoisesti. Jos vaikka naapuri tulee vastaan eikä tervehdi, niin ensin siitä voi herätä negatiivinen tunne, että eikö se tykkääkään minusta tai onko se vihainen. Mutta sitten aivot toiminnanohjauksen tuella pystyvät arvioimaan uudelleen tilanteen ja ajattelemaan, että ehkä sillä oli vain kiire, eikä se huomannut minua.

Jos huomaa uusia haasteita toiminnanohjauksessa, Kaisa Hartikainen kehottaa ensin pohtimaan omaa kuormituksen tilaa. Toiminnanohjausta voikin ajatella jonkinlaisena aivoterveyden mittarina – ei vertailemalla toisiin vaan nykytilannetta omaan aiempaan aivoterveyteen.

Työuupumus heikentää toiminnanohjausta

Aivosairauksien lisäksi myös työuupumus heikentää arjen toiminnanohjaustoimintoja. Uudessa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että uupumusoireita kokevat kärsivät enemmän toiminnanohjauksen haasteista, ja he olivat myös fyysisesti vähemmän aktiivisia, sillä heille kertyi päivässä vähemmän askelia.

– Vaikka syytä tähän ei tutkittu, on mahdollista, että juuri heikentyneet toiminnanohjaustoiminnot vaikuttivat myös elämäntyyliin, jossa on vähemmän fyysistä aktiivisuutta, kertoo tutkimusta johtanut Kaisa Hartikainen.

Tutkimustulokset julkaistiin Brain Sciences -lehdessä. Artikkelissa tuli myös esille sydänterveyden, palautumisen ja toiminnanohjauksen välinen suhde. Tutkimuksessa sykevälivaihtelun lisääntyminen, mikä heijastaa parempaa palautumista, linkittyi parempiin toiminnanohjaustoimintoihin.

– Jos haasteet lisääntyvät tai heikentävät merkittävästi toimintakykyä arjessa tai työssä, tulee hakeutua lääkärin arvioon, jotta haasteiden syy selviää. Kuormittuneisuuteen liittyy yleensä lievempiä haasteita, joita usein vain itse huomaa, kun taas neurologisiin aivosairauksiin, kuten joihinkin muistisairauksiin, liittyvät toiminnanohjauksen haasteet ovat yleensä sellaisia, että muutkin ne huomaavat.

Tutkimus: Pihlaja M, Tuominen PPA, Peräkylä J, Hartikainen KM. Occupational Burnout Is Linked with Inefficient Executive Functioning, Elevated Average Heart Rate, and Decreased Physical Activity in Daily Life - Initial Evidence from Teaching Professionals. Brain Sciences. 2022; 12(12):1723.
https://doi.org/10.3390/brainsci12121723

  • Teksti: Annina Ranimo
  • Kuva: Mostphotos

 

Lisää aiheesta

  • Vaali luontoa, hoida aivoterveyttä

    26.5.2023

    Moni arjen ympäristöteko on myös terveysteko, joka saa muun muassa aivomme voimaan hyvin. Neurologi Hanna Haveri vinkkaa, miten luonnon ja ihmisen hyvinvointia edistetään samoilla keinoilla.

  • Kolumni: Ollaan ihmisiksi - Mitä on inhimillinen kestävyys?

    22.3.2023

    Terveys ja koulutus ovat inhimillisesti kestävän yhteiskunnan perusta, kirjoittaa psykologi Ville Ojanen.

  • Aivoterveys rakentuu yhdessä

    8.12.2022

    Parasta aivoterveyden edistämistä on ottaa elämä sopivan rennosti. Kansallinen aivoterveysohjelma nostaakin esiin muun muassa levon ja ilon merkitystä.

  • Hyvinvointiagentit aivojen asialla

    28.11.2022

    Aivoliitossa kehitettiin uusi vapaaehtoistehtävä, jolla voidaan vaikuttaa siihen, että kohderyhmien asioita edistetään hyvinvointialueilla. Myös terveyden edistäminen on suuressa roolissa.

  • Hyvää oloa vapaaehtoistoiminnasta

    28.11.2022

    Vapaaehtoistyössä voi antaa jotain, mitä rahalla ei voi ostaa. Sitä arvokkainta eli aikaa. Vapaaehtoistoiminta lisää tutkitusti myös tekijänsä hyvinvointia.

  • Vaali aivoterveyttä lempeästi

    27.9.2022

    Kysyimme neurologi Kaisa Hartikaiselta viisi aivoterveellistä vinkkiä syksyyn.

  • Kolumni: Tasapainotamme toisiamme

    22.6.2022

    Ystävällisyys on käyttämättömin resurssi ihmisen ja ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta, kirjoittaa psykologi Satu Lähteenkorva.

  • Herkuttelua sallivasti

    6.5.2022

    Herkutteluun saattaa liittyä ajatus kiusauksesta, jota vastaan pitäisi taistella. Herkuttelun tulisi kuitenkin olla iloa tuottava asia. Kesän kynnyksellä torit alkavat täyttyä sesongin kasviksista, ja herkutella voikin vaikka vesimelonilla tai jäätelöllä.

  • Estä väsymys ruokavaliolla

    7.3.2022

    Väsyneeseen olotilaan vievät erityisesti pitkät ateriavälit ja ruokavalio, joka sisältää paljon tyydyttynyttä rasvaa ja vain vähän ravintokuituja. Erityisesti miehet saavat liian vähän C-vitamiinia kasvisten puuttuessa ruokavaliosta.

  • Seitsemän kysymystä marjojen terveyseduista

    26.11.2021

    Marjat näyttävät säännöllisesti syötyinä suojaavan muun muassa sydän- ja verisuonitaudeilta sekä olevan hyödyksi aivoterveydelle. Mutta ovatko edellisvuotiset pakastemarjat yhä käyttökelpoisia? Marjojen terveyshyödyistä kertoo dosentti Riitta Törrönen Itä-Suomen yliopistosta.