Siirry sisältöön

Kolumni: Tasapainotamme toisiamme

22.6.2022
Kolumni: Tasapainotamme toisiamme

Ystävällisyys on käyttämättömin resurssi ihmisen ja ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta, kirjoittaa psykologi Satu Lähteenkorva.

Aikamme on laittanut ihmiset epätasapainoon, ja siitä on tullut meille jopa uusi normi. Se on epänormaalia. Tasapainoinen elämä ei ole mahdottoman vaikea asia. Enkä puhu nyt epäterveestä ajatuksesta olla onnellinen koko ajan, vaan hyvästä ja aidosta eli kokonaisemmasta elämästä. Elämästä, jossa on tervettä tasapainoa, epätasapainoa, elämää sen kaikessa kokonaisuudessaan. Pettymykset, menetykset, paha mieli ja sairaudetkin ovat osa elämää, samoin kuin luovuus, leikki, ilo ja intohimo. Terveesti tasapainoinen elämä pitää sisällään yhteyden asioihin, ihmiseen ja toisiin ihmisiin.

Ihmistä ei milloinkaan tarkoitettu elämään yksin. Viime vuosikymmenet aikamme kuitenkin opetti yksilökorosteisuuden kliimaksissaan ihmisen elämään, pärjäämään ja jaksamaan yksin. Siksi itseäni nyt ihmisenä ja psykologina tyydyttää sanomattoman syvästi se, että vihdoin yksilökeskeisyys on alkanut murtua. Yksilöä, yksilön onnistumista ja epäonnistumista ylikorostava vaihe on tullut päätökseensä. Ja hyvä niin: hinta on ollut hirveä. Individualismin kasvun kanssa käsi kädessä ovat kulkeneet ahdistus- ja masennusoireisto. Ja se ei ole sattumaa.

Yksinpärjäämisen ajassa moni on menettänyt tasapainonsa. Maailma on kaiken lisäksi edelleen mekanistinen, kehoa ja mieltä erilleen pilkkova sekä ’koneistava’. Emme ole koneita. Keho, mieli ja aivot kertovat viestejä, mutta kuuleeko kukaan? Ajattelen, että oravanpyörässä suorittava, mekanistinen ihminen ilman persoonaa on jotenkin epäihminen tai epäinhimillinen. Etäisyyden, yhteydettömyyden ja yksinpärjäämisen kehä heikentää ihmisen psyko-fyysis-sosiaalista tasapainoa ja etäännyttää ihmistä persoonastaan eli juurikin siitä, joka tuo ihmisille iloa, eloa ja voimavaroja.

Ihmiset ovat hukassa myös kehonsa kanssa enemmän kuin koskaan, vaikka milloinkaan ihmisellä ei ole ollut tietoa ihmisestä näin paljon kuin tänään. Monesta luonnollisesta on tullut niin luonnotonta ja vaikeaa, että ihminen opettelee niitä uudestaan: Asioita asetetaan nyt ennalleen. Onneksi ihmisessä on joka tavalla elämää puolustavia mekanismeja. Tutkimus on viime vuosina vavahduttavalla tavalla pystynyt todentamaan, kuinka ihmisessä on sairauden ja kivunkin keskellä valtava määrä mekanismeja, jotka pyrkivät puolustamaan, palauttamaan ja ylläpitämään tasapainoa.

Yksi kiinnostava tasapainottaja tässä ’saamisen ja haalimisen’ ajassa on antaminen. Yhteyden ajassa se lisääntyy. Ystävällisyys ja auttaminen ovat epäitsekkyyttä. Ystävällisyys korjaa ja tasapainottaa ihmistä - sekä antajaa että saajaa. Tutkimuksen mukaan ihmisen psyko-fyysinen vastustuskyky, mielihyvä ja onnellisuus kasvavat, kun autamme. Ystävällisyys onkin käyttämättömin resurssi ihmisen ja ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta.

Psykologiassa on uudehko termi, johon olen mieltynyt. Se on kanssalaisuus. Kanssalainen on ihminen, jonka kanssa ja kautta tapahtuu merkityksellinen ja aito hetki, kohtaaminen ja jakamista. Kanssalaisuudessa tapahtuu sallimista, sallitaan tapahtumista. Meillä jokaisella on elämässä kohtia, jolloin kaipaamme apua, yhteyttä, kanssalaista. Ihmistä ei milloinkaan tarkoitettu elämään yksin. Ollaan enemmän kanssalaisia.

Satu Lähteenkorva

Kolumni on julkaistu Aivoterveys-lehdessä 1/2022.

 

Lisää aiheesta

  • Vaali luontoa, hoida aivoterveyttä

    26.5.2023

    Moni arjen ympäristöteko on myös terveysteko, joka saa muun muassa aivomme voimaan hyvin. Neurologi Hanna Haveri vinkkaa, miten luonnon ja ihmisen hyvinvointia edistetään samoilla keinoilla.

  • Kolumni: Ollaan ihmisiksi - Mitä on inhimillinen kestävyys?

    22.3.2023

    Terveys ja koulutus ovat inhimillisesti kestävän yhteiskunnan perusta, kirjoittaa psykologi Ville Ojanen.

  • Etkö saa tehtyä asioita loppuun?

    3.3.2023

    Kun toiminnanohjaus ei toimi, käyttäytymistämme ohjaavat tavat ja nopeaa mielihyvää tuottavat asiat. Silloin esimerkiksi terveellisten elintapojen noudattaminen voi olla vaikeaa.

  • Aivoterveys rakentuu yhdessä

    8.12.2022

    Parasta aivoterveyden edistämistä on ottaa elämä sopivan rennosti. Kansallinen aivoterveysohjelma nostaakin esiin muun muassa levon ja ilon merkitystä.

  • Hyvinvointiagentit aivojen asialla

    28.11.2022

    Aivoliitossa kehitettiin uusi vapaaehtoistehtävä, jolla voidaan vaikuttaa siihen, että kohderyhmien asioita edistetään hyvinvointialueilla. Myös terveyden edistäminen on suuressa roolissa.

  • Hyvää oloa vapaaehtoistoiminnasta

    28.11.2022

    Vapaaehtoistyössä voi antaa jotain, mitä rahalla ei voi ostaa. Sitä arvokkainta eli aikaa. Vapaaehtoistoiminta lisää tutkitusti myös tekijänsä hyvinvointia.

  • Vaali aivoterveyttä lempeästi

    27.9.2022

    Kysyimme neurologi Kaisa Hartikaiselta viisi aivoterveellistä vinkkiä syksyyn.

  • Herkuttelua sallivasti

    6.5.2022

    Herkutteluun saattaa liittyä ajatus kiusauksesta, jota vastaan pitäisi taistella. Herkuttelun tulisi kuitenkin olla iloa tuottava asia. Kesän kynnyksellä torit alkavat täyttyä sesongin kasviksista, ja herkutella voikin vaikka vesimelonilla tai jäätelöllä.

  • Estä väsymys ruokavaliolla

    7.3.2022

    Väsyneeseen olotilaan vievät erityisesti pitkät ateriavälit ja ruokavalio, joka sisältää paljon tyydyttynyttä rasvaa ja vain vähän ravintokuituja. Erityisesti miehet saavat liian vähän C-vitamiinia kasvisten puuttuessa ruokavaliosta.

  • Seitsemän kysymystä marjojen terveyseduista

    26.11.2021

    Marjat näyttävät säännöllisesti syötyinä suojaavan muun muassa sydän- ja verisuonitaudeilta sekä olevan hyödyksi aivoterveydelle. Mutta ovatko edellisvuotiset pakastemarjat yhä käyttökelpoisia? Marjojen terveyshyödyistä kertoo dosentti Riitta Törrönen Itä-Suomen yliopistosta.