Siirry sisältöön

Taukoja tarjottimelle

26.11.2021
Taukoja tarjottimelle

Tauko lataa aivoja vähän kuin uni.

Aivot tarvitsevat virikkeitä ja lepoa. Mikä olisi ihanteellinen elämäntapa ja -tahti, ettei tylsisty, muttei myöskään ajaudu ylikierroksille?

– Aivot kaipaavat inspiroitumista, innostumista ja kiinnostavaa tekemistä, mikä nostaa kierroksia ja näyttäytyy stressinäkin, vastaa aivotutkija Minna Huotilainen.

Vastapainoksi tarvitaan palauttavaa, rauhoittavaa oloa ja vaihtelevaa tekemistä.

– Ihanne olisi, että ihminen itse voisi päättää, milloin on palauttava, milloin työteliäs hetki. Tämä ei varmasti täysin kenenkään kohdalla toteudu, Huotilainen arvioi.

Yllättävä, ulkoapäin tuleva keskeytys vaikuttaa keskittyneeseen tekemiseen aivan eri tavalla kuin itse valittu tauko. Keskeytys kuormittaa, koska tekeillä oleva tehtävä jää kesken.

Aivoille on melkoinen haaste pitää mielessä samanaikaisesti monta erilaista tehtävää.

– Itse sopivaan aikaan päätetty tauko nousee tauon tarpeesta. Jos on riittävän innostunut tai kuuliainen ja haluaa palvella hyvin, muiden ihmisten asiat ajavat helposti omien tarpeiden ohitse. Ihminen venyy ja hiljentää oman tauon tarpeen äänen, Huotilainen kuvaa.

Sulatteluvaihe kypsyttää ideoita

Taukokulttuuri on koko työyhteisön asia. Kirjoittamattomat säännöt ovat saattaneet ajaa porukan toimimaan puurtamistyylillä. Se ei ole tehokas tapa työskennellä. Jos tauot jäävät pitämättä, työssä jaksamisen kanssa tulee ongelmia, ja työtä tehdään ’läpi harmaan kiven’. Silloin aivot eivät keksi uusia ideoita eikä ihminen oivalla, miten työtä ja työtapoja voisi kehittää.

Tauko toimii vähän samaan tapaan kuin uni. Myös tauon aikana aivot käynnistävät heti luonnollisen sulatteluvaiheen. Kun ehditään miettiä, mitä tässä ollaankaan tekemässä, löytyy uudenlaisia ratkaisutapoja.

Erityisen tärkeää taukojen pitäminen on haastavissa tehtävissä, kun pitää ymmärtää monimutkaisia asioita, tai kun pitää oivaltaa, mitä toinen ajattelee, tarvitsee ja tahtoo, kuten hoitotyössä tai myyntityössä.

– Heittäisin haasteen mietittäväksi: olenko jämähtänyt epäterveellisiin perinteisiin? Etätyössä laitetaan kahvi tippumaan ja mennään välissä tarkistamaan sähköpostit, sitten palataan kahvikupin kanssa tietokoneen ääreen. Missäs se tauko oli?

– Etätöissä tauotus on omalla vastuulla. Toimistolla joku voi huikata, että tulkaapas kaffelle. Työpaikallakin voidaan käyttäytyä kuin kotona, pysytellään omissa oloissa. Jos kerran tulet toimistolle, vietä kerrankin kahvitauko työkaverin kanssa, Huotilainen kannustaa.

Lepohetket, sopivat haasteet ja tauottaminen tukevat aivoterveyttä ja hyvinvointia myös silloin, kun ihminen ei ole työelämässä. Esimerkiksi eläkkeellä ollessa vaihtelu on tärkeää, ja kannattaa miettiä, että päivissä on monenlaista fyysistä ja henkistä tekemistä.

Leuanvetoa, väritystä ja mielimusiikkia

Minna Huotilainen on Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori, ja hän tutkii muistia ja oppimista aivotutkimusmenetelmillä. Häneltä on juuri ilmestynyt kirja Aivosi tarvitsevat tauon.

Tähän taukokulttuurin elvytysoppaaseen Huotilainen on kehitellyt taukotarjottimen, jossa vaaka- ja pystyakselin avulla voi merkata itselleen mieluisia, erilaisia tapoja viettää taukoa.

– Toiselta akselilta tehdään energiatasoa muokkaava valinta: rauhoittavaa tai piristävää, ja toiselta akselilta tauon sisältöä koskeva valinta: uutta tuovaa tai mieltä tyhjentävää. Rauhoittavaa voi olla vaikka mindfulness-harjoitus tai värityskirja. Rauhoittavaa ja samalla uutta ajateltavaa tuottavaa on esimerkiksi kirjojen lukeminen ja äänikirjojen kuuntelu.

Tietokoneelta voi hakea tanssipelin, jonka avulla oppii uutta ja piristyy.

– Itse jouduin Ruotsissa lounasdiskoon, mikä oli hämmentävä kokemus. Mieltä tyhjentäviä ja fyysisesti piristäviä ovat yksinkertaiset voimisteluliikkeet ja leuanveto.

Huotilainen painottaa, että tärkeää on löytää itselle mieluisia juttuja, jotain muutakin kuin kahvin juominen.

– Musiikki pystyy nopeasti piristämään tai rauhoittamaan. Jos ei muuta keksi, niin mielimusiikkia soimaan!

Artikkeli on ilmestynyt Aivoterveys-lehdessä 3/2021.

  • Teksti: Irma Heiskanen-Haarala
  • Kuva: Mostphotos

 

Lisää aiheesta

  • Etkö saa tehtyä asioita loppuun?

    3.3.2023

    Kun toiminnanohjaus ei toimi, käyttäytymistämme ohjaavat tavat ja nopeaa mielihyvää tuottavat asiat. Silloin esimerkiksi terveellisten elintapojen noudattaminen voi olla vaikeaa.

  • Aivoterveys rakentuu yhdessä

    8.12.2022

    Parasta aivoterveyden edistämistä on ottaa elämä sopivan rennosti. Kansallinen aivoterveysohjelma nostaakin esiin muun muassa levon ja ilon merkitystä.

  • Hyvinvointiagentit aivojen asialla

    28.11.2022

    Aivoliitossa kehitettiin uusi vapaaehtoistehtävä, jolla voidaan vaikuttaa siihen, että kohderyhmien asioita edistetään hyvinvointialueilla. Myös terveyden edistäminen on suuressa roolissa.

  • Hyvää oloa vapaaehtoistoiminnasta

    28.11.2022

    Vapaaehtoistyössä voi antaa jotain, mitä rahalla ei voi ostaa. Sitä arvokkainta eli aikaa. Vapaaehtoistoiminta lisää tutkitusti myös tekijänsä hyvinvointia.

  • Vaali aivoterveyttä lempeästi

    27.9.2022

    Kysyimme neurologi Kaisa Hartikaiselta viisi aivoterveellistä vinkkiä syksyyn.

  • Kolumni: Tasapainotamme toisiamme

    22.6.2022

    Ystävällisyys on käyttämättömin resurssi ihmisen ja ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta, kirjoittaa psykologi Satu Lähteenkorva.

  • Herkuttelua sallivasti

    6.5.2022

    Herkutteluun saattaa liittyä ajatus kiusauksesta, jota vastaan pitäisi taistella. Herkuttelun tulisi kuitenkin olla iloa tuottava asia. Kesän kynnyksellä torit alkavat täyttyä sesongin kasviksista, ja herkutella voikin vaikka vesimelonilla tai jäätelöllä.

  • Estä väsymys ruokavaliolla

    7.3.2022

    Väsyneeseen olotilaan vievät erityisesti pitkät ateriavälit ja ruokavalio, joka sisältää paljon tyydyttynyttä rasvaa ja vain vähän ravintokuituja. Erityisesti miehet saavat liian vähän C-vitamiinia kasvisten puuttuessa ruokavaliosta.

  • Seitsemän kysymystä marjojen terveyseduista

    26.11.2021

    Marjat näyttävät säännöllisesti syötyinä suojaavan muun muassa sydän- ja verisuonitaudeilta sekä olevan hyödyksi aivoterveydelle. Mutta ovatko edellisvuotiset pakastemarjat yhä käyttökelpoisia? Marjojen terveyshyödyistä kertoo dosentti Riitta Törrönen Itä-Suomen yliopistosta.

  • AVH yleistyy maailmalla – Väestön ikääntyminen ja ylipaino sairastuttavat

    26.11.2021

    Aivoverenkiertohäiriöiden määrä kasvaa lähivuosikymmeninä miljoonilla vanhenevassa ja ylipainoepidemiaa potevassa väestössä. Hälyttävimmät tulevaisuudennäkymät löytyvät Afrikasta.