
Se, mitä suuhumme pistämme, vaikuttaa aivoihin ja siihen, miltä elämä maistuu. Haastateltavana ravitsemustieteen tohtori Marika Laaksonen, Fazer Brainhow.
Etenkin merkittävä ylipaino aiheuttaa reseptorikatoa aivoissa. Yllättävät tutkimustulokset välittäjäaineiden, niitä sitovien reseptoreiden sekä merkittävän lihavuuden välisestä yhteydestä hätkähdyttävät. Mutta mikä avuksi, jos syöminen karkaa käsistä?
Raikas hengitys ja kaunis hymy ovat mainioita syitä hoitaa hampaita hyvin. Hampaita harjatessa hoituu kuitenkin myös tärkeä osa aivoterveyttä.
Kun haluaa ruokkia hyvin suolistonsa mikrobeja, kannattaa käyttää runsaasti kuitua sisältäviä ruoka-aineita, erityisesti täysjyväviljaa.
Suoliston mikrobit ovat ahkeria apureita, jotka näyttävät vaikuttavan myös aivojen terveyteen.
Aivot tarvitsevat omega-rasvahappoja, mutta kaikissa rasvoissa niitä ei ole. Jos rasvakiintiösi täyttyy huonoista, kovista rasvoista, aivosi voivat jäädä vaille välttämättömiä omegoita.
On tiedetty kauan, että ihmisen hyvinvointi ja ahdistuneisuus, voivat vaikuttaa suolen toimintaan. Mutta uutta on, että informaatio kulkee myös toiseen suuntaan.
Aivot ovat 60-prosenttisesti rasvaa. Vyötäröllä rasva on pahasta, hermosolujen ympärille kietoutunut myeliini on pelkästään hyvästä. Rasvojen laatu on aivoille tärkeää.
Kannattaa syödä silmillä: värikkäissä kasviksissa on härskiintymistä estäviä aineita eli antioksidantteja. Kasviksia, hedelmiä, kasviöljyjä, kalaa ja täysjyväviljaa sisältävästä ruokavaliosta saat aivoja suojaavia ravintoaineita.
Ruuan idea on pitää verensokeri tasaisena eli syödä fiksulla ruokarytmillä. Keskittymiskyvyttömyys on yksi epätasapainossa olevan verensokerin oire.