Siirry sisältöön

Kun some koukuttaa

3.12.2021
Kun some koukuttaa

Sosiaalinen media on nopean mielihyvän lähde, jossa tykkäyksistä ei ole puutetta. Kun some alkaa hallita ajatuksia, unta ja ajankäyttöä, ollaan jo vaarallisilla vesillä. Miten irti somekoukusta?

Työpalaverissa et malta olla vilkuilematta Facebookia. Ravintolassa keskityt kuvaamaan annostasi Instagramiin. Auton ratissa tarkistat vähän väliä WhatsApp-viestisi. Ja kun tapaat ystäviäsi, avaat vaivihkaa sometilisi ja jättäydyt keskustelujen ulkopuolelle.

– Sellaista diagnoosia kuin riippuvuus sosiaalisesta mediasta, ei vielä ole, mutta nuo esimerkit kuvastavat jo selvää somen käyttöhäiriötä ja hallinnan puutetta, sanoo A-klinikan johtava ylilääkäri ja Helsingin yliopiston päihdelääketieteen työelämäprofessori Kaarlo Simojoki.

– Kun huomaat livahtavasi someen niinkin epätoivotuissa tilanteissa kuin työpalaverissa tai liikenteessä, ja kun sosiaalinen elämäsi alkaa kärsiä somen käytöstäsi, ollaan jo eräänlaisen riippuvuuden äärellä.

Tarve nopeaan mielihyvään

Somen hallintaongelmassa on Simojoen mukaan pitkälti kyse samanlaisesta riippuvuuskäyttäytymisestä kuin esimerkiksi rahapeli- tai päihderiippuvuudessa.

– Ihmisillä on luontaisesti taipumus hakea mielihyvää asioista, jotka palkitsevat meidät nopeasti. Kun pelikone kilauttaa kolikkonsa kaukaloon, aivomme saavat pelaamisesta välittömän mielihyvävasteen. Kone houkuttelee pelaajan palaamaan pelin äärelle yhä uudestaan.

Sama, välittömästi saatava mielihyvän kokemus koukuttaa myös somessa.

– Somepäivityksiimme vastataan nopeasti ja saamme tykkäyksiä. Mielihyvä syntyy somessa siitä, että meistä pidetään. Koemme sen myötä vahvaa yhteenkuuluvuutta.

Mielihyvästä ja yhteenkuuluvuudesta poikii merkityksellisyyden tunne.

– Some koukuttaa, koska siellä moni kokee kuuluvansa johonkin ryhmään, omaan viitekehykseensä. Saamme ryhmässä jaetuista ajatuksista kaipaamaamme tukea omille ajatuksillemme, ja koemme identiteettimme vahvistuvan.

Sometauko voi ahdistaa

Jos someen ei jostakin syystä pääse, koukuttunut alkaa oireilla.

– Osa voi potea voimakastakin ahdistusta, fyysistä levottomuutta ja jopa vapinaa. Mieli voi täyttyä huoliajatuksista ja epämääräisistä peloista, olo on ärtynyt ja keskittyminen muihin asioihin on vaikeaa, Simojoki huomauttaa.

Tällainen oirehdinta on hälytysmerkki, johon kannattaa suhtautua vakavasti.

– Yhtä lailla kuin somen selaaminen auton ratissa tai yöunien uhraaminen somelle, myös vieroitusoireet kertovat selkeää kieltään siitä, että somen käyttö on riistäytynyt hallinnasta.

– Senkin on syytä herättää, kun kanssaihmiset alkavat huomautella somen käytöstä.

Miten irti?

Somesta on mahdollista vieroittautua. Elämänhallinnan voi saada takaisin, lohduttaa Kaarlo Simojoki.

– Puhelimista ja tableteista voi ensinnäkin säätää ilmoitukset pois. Jo se, että bling-ääntä ei enää kuulu, rauhoittaa ja auttaa keskittymään muihin asioihin. Useissa laitteissa on myös mahdollisuus itse rajoittaa omaa someaikaasa – päätä, että viiden tunnin somen käytön sijaan voitkin somettaa aluksi vain kolme.

Somekoukusta irti pyristeleminen kysyy toki pitkää pinnaa, mutta jo viikon, parin päästä päätöksessä pysyminen helpottuu ja levottomuus alkaa tasaantua.

– Et enää vilkuile jatkuvasti puhelintasi, osaat rauhoittaa illan yhdessäololle perheesi kanssa tai kykenet ottamaan arjen kokemukset vastaan ilman toistuvia postauksia someseinällesi.

Somen haitallisen käytön vähentäminen tai somesta poistuminen tuo Simojoen mukaan ajan mittaan useita terveysetuja.

– Tästä on ihan tutkimuksiakin. Mielialan on todettu parantuvan, rauhattomuuden ja alakulon väistyvän ja unenladun parantuvan. Elämästä alkaa löytyä uusia tai entisiä, somen alle hautautuneita mielenkiinnon kohteita.

– Minäkuvakin usein normalisoituu, kun ei tarvitse jatkuvasti peilata somessa sitä, olenko riittävän hyvä, kaunis tai pätevä.

Lue lisää aiheesta: Hyvä, paha digi


Teksti: Essi Kähkönen
Kuva: Mostphotos

Lisää aiheesta