Aivoergonomiasta kevennystä työn kuormittavuuteen

12.11.2021
Aivoergonomiasta kevennystä työn kuormittavuuteen

Työelämän vaatimukset haastavat aivojamme enemmän kuin koskaan. Siksi aivojen hyvinvoinnista on syytä pitää huolta siinä missä fyysisestä jaksamisestakin. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija kehottaa etsimään apua aivoergonomiasta.

Ainainen kiire? Monta rautaa tulessa? Hälyinen työympäristö? Nämä ja monet muut työhyvinvointia heikentävät seikat ovat omiaan rassaamaan aivojamme ja heikentämään työtehoa. Kun työelämän vaatimukset tiukentuvat jatkuvasti, moni työpaikka on valmis panostamaan työntekijöidensä fyysiseen jaksamiseen.

– Entä miten on henkisen hyvinvoinnin tukemisen? Kuka pitäisi huolen aivotyöntekijöistä? kysyy erityisasiantuntija, TtM Kirsi Luokkala Työterveyslaitokselta.

Mutta mitä aivotyö oikeastaan tarkoittaa? Luokkalan mukaan se on tiedolla työskentelyä.

– Aivotyössä kysytään toisin sanoen tiedollisia eli kognitiivisia vaatimuksia. Aivotyöntekijän täytyy hahmottaa ja muistaa paljon erilaisia asioita, muokata tietoa sekä ottaa uusia asioita haltuun. Hän joutuu sisäistämään paljon ohjeita ja muuttamaan omaa toimintaansa niiden pohjalta. Useimmat aivotyötä tekevät myös joutuvat opettelemaan erilaisten digitaalisten välineiden käyttöä.

Jotta aivotyöntekijä ei kuormittuisi liikaa, tarvitaan Luokkalan mielestä ymmärrystä aivo- eli kognitiivisesta ergonomiasta. Tutustu aivoergonomian tarjoamiin ratkaisuihin näiden esimerkkien avulla.

Ongelma: Avokonttorin häly häiritsee keskittymistäsi.

Taustaa: Ihmisellä on luontaisesti rajallinen tiedonkäsittelykyky, joka lisäksi on omiaan häiriintymään helposti. Työmuistimme on perua evoluutiomme varhaisilta ajoilta: vuosituhansien takaisten esi-isiemme oli tärkeää kiinnittää huomiota ympäristön häiriötekijöihin oman turvallisuutensa takia. Vaikka aivotyöntekijää ei uhkaa vaara, on siis aivan tavallista, että keskittymiskykysi herpaantuu hälyssä.

Ratkaisu: Onko työpaikallesi mahdollista järjestää hiljaista tilaa, jota kukin työntekijä voi käyttää vaikkapa tärkeisiin työpuheluihin? Ääntä eristävät sermitkin auttavat, samoin vastamelukuulokkeet.

Ongelma: Keskeneräiset työt kaihertavat mieltäsi, ja työstäsi katoaa punainen lanka.

Taustaa: Muistamme hyvin ne asiat, jotka ovat jääneet tekemättä. Alitajunta käskee meitä kiinnittämään huomiomme keskeneräisiin töihimme. Aivojen ”nalkutuksesta” sukeutuu keskittymistä ja aivojen työtehoa nakertava tekijä, joka vaatii vaientamista.

Ratkaisu: Siirrä alitajuntaasi kuormittavat keskeneräiset asiat paperille. Listaa toisin sanoen tekemättömät työt – vapautat näin työmuististasi aluksi turhaa kuormaa. Listan valmistuttua päätä, missä vaiheessa raivaat tekemättömille töille aikaa ja missä järjestyksessä alat purkaa kasautuneiden tehtävien pinoa.

Ongelma: Multitaskaamisesta eli usean tehtävän samanaikaisesta suorittamisesta on tullut sinulle tapa – silti et näytä saavan asioita tehdyksi.

Taustaa: Tehtävästä toiseen säntäileminen kuormittaa aivojamme ja katkaisee keskittymistä, sillä ajatuksemme voivat olla vain yhdessä tarkkaavaisuutta vaativassa tehtävässä kerrallaan. Multitaskaus on ennen kaikkea muistiamme kuormittava tekijä, ja se pikemminkin heikentää työtehoa kuin tehostaa sitä. Voi viedä viidestä minuutista lähes puoleen tuntiin, ennen kuin pystymme orientoitumaan uudestaan keskeytyneeseen tehtävään.

Ratkaisu: Päätä ensinnäkin keskittyä vain käsillä olevaan tehtävään. Sulje muut häiriötä aiheuttavat tekijät, kuten esimerkiksi sähköposti. Hiljennä kännykkä, hakeudu hiljaiseen työtilaan jos sellainen on saatavilla ja sovi työkavereittesi kanssa siitä, että sinua ei häiritä. Suunnittele työpäiväsi ja tehtäviesi tärkeysjärjestys ennakkoon.

Ongelma: Työkaverisi keskeyttävät sinut usein.

Taustaa: Aiheutuipa keskeytyminen työtovereistasi, tietokoneesta, puhelimen soimisesta tai jostakin muusta työympäristötekijästä, keskittymisesi herpaantuu. Ongelma on paljolti samanlainen kuin edellisessä multitaskausesimerkissä, mutta tämänkaltainen kuormittavuustekijä syö helposti myös työilmapiiriä. Keskeytykset synnyttävät aikapainetta, ja keskeytyneen työtehtävän kiinni kurominen altistaa virheille. Virheiden pohtiminen vapaa-ajalla puolestaan heikentää palautumista ja kuormittaa sinua entisestään.

Ratkaisu: Sopikaa porukalla, mitkä asiat ovat sellaisia, jotka vaativat välitöntä yhteyttä työkaveriin. Päättäkää, että muihin asioihin, kuten työtoverin lähettämään sähköpostiin, ei tarvitse reagoida heti. Ottakaa työpaikalla käyttöön niin sanottu työrauhatunti. Se tarkoittaa yhtä tuntia sellaista aikaa, jona kukin voi keskittyä omiin töihinsä ilmaan minkäänlaisia keskeytyksiä.

Ongelma: Sinulla on työssäsi jatkuva kiire.

Taustaa: Kiireessä asioiden mieleen painaminen on vaikeampaa, samoin niiden mielen palauttaminen. Toisin sanoen muistimme on koetuksella jatkuvassa työkiireessä. Nopeita päätöksiä on vaikea tehdä, sillä kiireessä huomiomme kaventuu. Luovuus kärsii.

Ratkaisu: Kiire on monisyinen juttu, josta on tärkeää puhua työpaikalla yhdessä. Jos kiireen taustalla on epärealistinen aikataulu, sopikaa yhdessä, mitä muutoksia aikatauluihin on mahdollista tehdä. Moni valittaa nykyisin teams-kokousten määrän suurta kasvua. Pankaa rajat kokousten määrälle ja kestolle – älkää tinkikö sovituista aikarajoista. Priorisoikaa tärkeimmät työtehtävät. Pidä myös niin sanottuja mikrotaukoja, jolloin nouset minuutiksi tai kahdeksi pois töittesi äärestä.

Ongelma: Hybridityö sekoittaa pakkaasi etkä tiedä, mitä sinulta odotetaan.

Taustaa: Epäselvät odotukset luovat epävarmuutta, heikentävät työnlaatua ja pidentävät työsuoritukseen käytettävää aikaa. Jos et epäselvän työkuvan tai etä- ja lähityön vaihtelun takia saa otetta työstäsi, olet jatkuvassa stressikierteessä: elimistösi erittää stressihormoneja, kuten kortisolia ja adrenaliinia, ja pidempään jatkuessaan stressioireet voivat johtaa työuupumukseen.

Ratkaisu: Moni työpaikka on sopinut tiimikohtaisesti siitä, milloin ollaan etänä, milloin lähityössä. Jos et tiedä, mitä sinulta hybridityössä odotetaan, ota asia rohkeasti puheeksi esimiehesi kanssa. Ja jos huomaat, että sinun on vaikea irrottautua töistäsi kotitoimistossa, katkaise työpäivä jollakin selkeällä tavalla: lähde esimerkiksi happihyppelylle ulkoilmaan työajan päätyttyä.


Teksti: Essi Kähkönen
Kuva: Mostphotos