Musiikki antaa aivoille siivet

24.9.2018
Musiikki antaa aivoille siivet

Ylilääkäri Seppo Soinila kertoo miten musiikki vaikuttaa aivojemme hyvinvointiin, parantaa terveyttä, mielialaa ja hoksottimia - ja jopa kuntouttaa.

Musiikki aktivoi aivoja erityisesti lapsena, mutta vaikutus jatkuu koko ihmisiän. Laulamisen voima on ihmeellinen: musiikilla voidaan virkistää jopa dementiaa sairastavan muistia ja kohentaa mielialaa. Musiikilla ja erityisesti laulamisella voidaan tukea kognitiivista ja emotionaalista toimintakykyä.

Musiikin myötä aivojen verenkierto ja aineenvaihdunta vilkastuvat. Jopa persoonallisuus vireytyy. Musiikin harrastamisen myötä aivotoiminta kehittyy ja aivojen massa jopa kasvaa. Tarkkaavaisuus paranee ja oppiminenkin saattaa helpottua.

Musiikin kuuntelu, laulu ja soittaminen voivat sekä rentouttaa että lisätä energiaa. Musiikki pitää valita siis tarpeen mukaan, illaksi rauhallisempaa. Hyvän olon lisäksi musiikki stimuloi aivoja voimakkaasti. Aivoissa aktivoituu useita tunteisiin, kognitioon ja motoriikkaan liittyviä alueita.

Musiikki näkyy aivokemiassa

Musiikilla voidaan vähentää stressiä, lievittää ahdistuneisuutta, masennusta ja kipua. Musiikilla voidaan palauttaa elimistö ylikierroksilta normaalitilaan. Se ei ole vain kokemus: vaikutus näkyy verenpaineen laskuna, sydämen sykkeen hidastumisena ja hormonierityksen muutoksina niin endorfiinien kuin stressihormonit kortisolin taso laskee.

Musiikki edistää myös kognitiivisia toimintoja, kuten tarkkaavaisuutta, oppimista ja kommunikaatiotaitoja. Musiikki aktivoi myös tunnetiloja säätelevää limbistä järjestelmää.

Palkitse aivosi konsertilla tai soita itse

Musiikki aktivoi koko motorisen järjestelmän liikeaivokuoren ja liikkeiden hienosäätöjärjestelmät. Hienointa on, että vaikutus tuntuu, olipa ihminen muusikkona konserttisalissa tai yleisön joukossa katsomassa orkesteria.

Musiikki aktivoi myös aivojen palkitsemisjärjestelmän: se tuottaa mielihyvää kuten saunominen tai seksi, mikä varmasti sekin on aivoille hyväksi. Oman lempimusiikin kuunteleminen lisää dopamiinin eritystä ihmisen aivoissa. Dopamiinin eritys kasvaa erityisesti juuri ennen sen ihanimman kohdan kuuntelemista ja sen aikana. Tämä kertoo mielihyväjärjestelmästä: se palkitsee tavoitteen odottamisesta ja saavuttamisesta.

Musiikin vaikutus aivoihin on nopea. Heti, kun ihminen kuulee musiikkia, keho ja mieli alkavat synkronoitumaan musiikin kanssa. Vaikutukset ovat myös puhtaan fysiologisia: musiikki vaikuttaa esimerkiksi hengitykseen ja lihasjännitykseen veren hormonipitoisuuksien ohella. Kiehtovaa on myös, että tutkimusten mukaan samassa tilassa samaa musiikkia kuuntelevien fysiologiset toiminnot synkronoituvat keskenään. Samaa musiikkia kuuntelevien kehot ikään kuin toimivat samassa rytmissä.