Tanssi hoitaa aivoterveyttä

11.1.2019
Tanssi hoitaa aivoterveyttä

Tanssiminen muokkaa aivojen valkeaa ainetta, vähentää stressiä ja kohentaa tasapainoa. Tanssin aivoterveyttä parantavat vaikutukset näkyvät jopa ikääntyneiden tanssinharrastajien aivokuvissa.

Humppaa, tangoa, zumbaa tai salsaa… Tanssityyleissä on, mistä valita – ja mikä parasta, ne kaikki hoitavat säännöllisesti harjoitettuna aivoterveyttämme.

– Tanssin on osoitettu ehkäisevän ja lieventävän monia muita liikuntalajeja paremmin erilaisten aivoja rappeuttavien sairauksien oireita, kertoo filosofian tohtori, WiseMotion Communityn perustaja Hanna Poikonen.

Poikonen kouluttaa yrityksessään muun muassa aivoverenkiertohäiriö- tai muistipotilaita hoitavia fysioterapeutteja ja psykologeja käyttämään tanssia kuntoutuksen apuvälineenä. Hän vetää myös kaikille avoimia tanssityöpajoja ympäri maailmaa.

– Tanssia on tutkittu neurotieteessä esimerkiksi musiikkiin verrattuna aika vähän, mutta jo nyt tiedetään, että tanssi on todella aivoja tervehdyttävää toimintaa. Tanssi yhdistää aivojen eri osa-alueita toisiinsa ja siksi sen on todettu esimerkiksi kohentavan muistia, Poikonen huomauttaa.

Tanssi tervehdyttää

Tanssiessa kehon ja aivojen yhteispeli muokkaa aivojen biomarkkereita, eli juuri niitä, jotka muuttuvat monissa rappeuttavissa sairauksissa, kuten Alzheimerin tai Parkinsonin taudissa. Parasta Poikosen mukaan olisi kuitenkin aloittaa tanssiharrastus jo varhain, sillä monien aivosairauksien ehkäisemisessä tanssi on omaa luokkaansa.

– Eräässä tutkimuksessa verrattiin ikääntyviä tanssinharrastajia kävelyä ja venyttelyä harrastaviin ikäihmisiin. Kun nämä kolme porukkaa sitten tutkittiin, vain tanssijoilla näkyi aivojen valkean aineen yhteneväisyyden voimistumista. Tämä tanssin hyvää tekevä vaikutus näkyi korteksilla. Korteksi on kimppu valkeaa ainetta, joka tuo viestejä muualle aivoihin hippokampukselta, aivojen muistikeskuksesta.

Valkean aineen yhteneväisyyden tiedetään vähenevän iän myötä, ja vähenemistä tapahtui myös tutkimukseen osallistuneilla kävelijöillä sekä venyttelijöillä.

– Siksi tutkimustulos oli yllättävä: Tanssi ei pelkästään hidastanut valkean aineen vähenemistä, vaan jopa lisäsi sen määrää ikääntyvien tanssijoiden aivoissa.

Tanssiaskelia vaikka kotilattialla

Tanssiessa fyysinen kunto kohenee, tasapaino petraantuu, kognitiiviset kyvyt terävöityvät ja hengitys paranee. Hanna Poikosen mukaan tanssi hoitaa esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön sairastaneen aivoterveyttä myös sen vuoksi, että tanssiessa stressi lievenee.

– Rentoutuminen ja stressin väheneminen vähentävät tutkitusti etuaivokuoren aktivaatiota. Aktivaatio on toki tärkeää silloin, kun keskitytään johonkin – sillä silloin aivot ovat erityisen valppaana. Jatkuva valppaus kuitenkin ruokkii stressihormonien erittymistä, ja aivoverenkiertohäiriöön sairautena liittyy monesti voimakas stressi.

Poikonen vinkkaa valitsemaan tanssityylin ihan sen mukaan, mikä eniten miellyttää. Siten stressistä pääsee parhaiten eroon.

– Tärkeintä on, että tanssisi säännöllisesti ja että nauttii. Yhdelle sopii tanssikurssi ja valssin, humpan tai jenkan vakioaskeleet, toiselle ihan jokin muu.

Eikä tanssiakseen tarvitse aina lähteä tanssitunnille tai humppalavoille:

– Kotisohvalta kannattaa pönkiä jaloilleen ja pyörähtelemään lattialla mieluiten päivittäin: telkkari tai radio päälle tai lempilevy soittimeen!


Teksti: Essi Kähkönen