Uni on aivojen aikaa

13.9.2018
Uni on aivojen aikaa

Uni on keksitty aivoja varten. Nukkuja ei sitä huomaa, mutta hänen aivoissaan aherretaan kuin yövuorossa konsanaan. Yön aikana aivot peseytyvät, tankkaavat ja remontoivat itseään. Aivoterveyttä ei ole ilman unta.

Unen merkitys jaksamiselle ja hyvinvoinnille on useimmille arkinen ja kantapään kautta opittu selviö. Unta vastaan on kuitenkin pyristelty myös tieteessä, kertoo unitutkija Tarja Stenberg Helsingin yliopistosta.

– Vielä 40 vuotta sitten ajateltiin, että uni on jotain, mistä ihmiskunnan pitää päästä eroon, hän hymähtää.

Nyt tiedetään toisin. Uni on aivoille välttämätöntä huolto- ja lepoaikaa, josta ei voi tinkiä loputtomiin. Vaikka aivot elpyvät unessa, ne ovat silti hyvin aktiiviset unen aikana, Stenberg sanoo. Uusin havainto aivojen yövuoron tehtävistä liittyy puhtaanapitoon.

– Aivosolujen välissä ja ympärillä on nestettä, johon kertyy hereillä olon aikana erilaisia kuona-aineita. Kun vaivumme uneen, solujen välitila alkaa suurentua ja aivojen nestekierto tehostuu. Aivot siis huuhtelevat itseään ja hankkiutuvat eroon haitallisista aineista, Stenberg kertoo.

Aivojen nestekierron on todettu poistavan aivoista muun muassa Alzheimerin tautia aiheuttavaa amyloidi-valkuaisainetta. Stenberg arvelee, että yöllinen "aivopesu" auttaa aivoja poistamaan monia muitakin haitallisia jätteitä, mutta mitä ne ovat, on vielä tutkimusta vailla.

Koska aivot eivät joudu unen aikana käsittelemään ulkopuolelta tulevaa aistitulvaa, niiden soluilla on aikaa tankata energiaa tulevaa valvejaksoa varten. Aivot käyttävät ravintonaan glukoosia eli sokeria, jota ne kuluttavat enemmän kuin mikään muu elimistön osa.

Rakennus- ja purkutöitä

Aivotutkimus on romuttanut aika päivää sitten käsityksen, että aivojen solut eivät pysty uudistumaan. Päinvastoin, aivot ovat pitkin elämäämme muuttuva, muovautuva ja korjautuvakin kokonaisuus. Uni on muovautuvuudelle erittäin tärkeää.

– Unen aikana aivojen hermosoluissa ja niiden välisissä yhteyksissä tapahtuu muutoksia. Osa yhteyksiä heikkenee ja osa vahvistuu. Yhteydet, joita ei tarvita, siivotaan pois, Tarja Stenberg kertoo.

Toisin kuin usein väitetään, unen aikana emme kuitenkaan enää opi uutta. Oppi, uusi tieto, on tullut näön, kuulon ja muiden aistien kautta hereillä ollessa. Yöllä aivot järjestelevät tätä tietoa ja siirtävät sitä paikoilleen muistin säiliöihin. Uni liittyy oppimiseen myös siten, että aivosolujen uusiutuminen näyttää yöaikaan olevan vilkkainta niissä aivojen osissa, jotka liittyvät oppimiseen ja muistamiseen.

Koska aivot ovat muuntuva ja kasvava elin, niiden vilkkaimmissa kehitysvaiheissa riittävä uni olisi hyvin tärkeää. Unitutkimuksessa on herätelty keskustelua eritoten teini-ikäisten unitunneista, joita moni uhraa somelle ja muulle alati tarjolla olevalle viihdykkeelle. Myös aikuisten keskimääräisen yöuni on lyhentynyt viimeisten kahdenkymmen vuoden aikana noin kahdellakymmenellä minuutilla.

Aivojen sudenhetki

Uni ei ole kautta yön samanlaista, vaan luonto tarjoaa nukkujalle kahta laatua: REM-unena ja non-REM-unena. Jälkimmäistä voi nimittää syvän unen vaiheeksi, jota on valtaosa – 80 prosenttia – koko uniajasta. Se on unta, jonka aikana aivotoiminta hiljenee selvästi. Syvän unen yksi tärkeimmistä ilmiöistä on verenpaineen lasku. Paine laskee sekä aivojen ja että koko elimistön suonistoissa. Jos nämä vähemmän paineistetut tunnit jäävät toteutumatta tai syvän unen tunnit jäävät lyhyiksi, suoniston terveys kärsii aikaa myöten ja verenpainetauti uhkaa.

Verenpaine on myös tekijä, joka tekee toisesta univaiheesta, REM-unesta, koetinkiven aivoille. REM-unen aikana tapahtuu kummia, sillä aivokuori syttyy toimimaan kuin ihminen olisi valveilla. Suurin osa lihaksista lamaantuu kokonaan niskasta alaspäin. Hengitys kiihtyy ja silmät alkavat liikkua nopeasti luomien alla (englanniksi rapid eye movement, josta tulee lyhenne rem). Samaan aikaan myös verenpaine villiintyy, se voi nousta ja laskea miten sattuu. Hyvässä kunnossa olevat aivosuonet kestävät verenpaineen vuoristoradan, mutta suonet ovat kovilla, jos niissä on esimerkiksi kalkkeumaa.

– REM-uni ajoittuu usein aamuyöhön, ja silloin tapahtuu paljon ainakin sydäninfarkteja, Tarja Stenberg huomauttaa.

Unenpuute voi olla vauhdittamassa verenpainetaudin syntyä, ja liian korkean verenpaineen tiedetään olevan aivoverenkiertohäiriöiden suurin riskitekijä. Unettomuus lisää aivojen ahdinkoa myös epäsuorasti, sillä väsyneen ihmisen ruokahalun säätely ei toimi järjellisesti, vaan mieliteko eritoten rasvaan ja hiilihydraatteihin kasvaa. Siksi unettomuus voi johtaa ylipainoon. Ylipaino ei taas tee hyvää verenpaineelle, vaan nostaa sitä.