Siirry sisältöön

Miten keskustelen lapseni kanssa sairastumisestani?

26.11.2021
Miten keskustelen lapseni kanssa sairastumisestani?

Lapseni oli 8-vuotias, kun sairastin aivoinfarktin. Nyt hän on kymmenvuotias. Hän ei tuntunut reagoivan sairastumiseeni juurikaan eikä asiasta puhuttu paljon. Joistain lauseista olen kuitenkin nyt huomannut, että asia on vaikuttanut häneen. Nykyisin myös väsyn aiempaa helpommin ja saatan korottaa ääntäkin. Tilanne vaivaa minua hieman ja mietin mitä pitäisi tehdä.

Lapset reagoivat vanhemman sairastumiseen voimakkaasti, vaikkei siltä aina näyttäisikään. Lapsi voi kokea pelkoa vanhemman menettämisestä tai tuntea syyllisyyttä. Onkin suositeltavaa keskustella tapahtuneesta. Keskustelussa voidaan antaa iänmukaista tietoa ja mahdollisuus myös tunteista puhumiseen. Aikuisena ei kuitenkaan välttämättä ole helppoa aloittaa keskustelua aiheesta. Asiasta ei tulekaan keskustella silloin, kun aihepiiri ahdistaa itseä vielä kovasti. Keskustelutilanteen tulisi viestiä lapselle, että vanhempi hallitsee tilannetta riittävästi.

Käytännössä sairastumista ja sen jälkeistä tapahtumakulkua voidaan muistella esimerkiksi kalenterin avulla. Lapsen tunteita voi auttaa samalla sanoittamaan. Omaa väsymystä ja oireita on hyvä selittää arkipäiväisellä lapsen ikätason mukaisella tavalla. AVH:n jälkeistä väsymistä voi esimerkiksi verrata moottorin ylikuumentumiseen, jonka jälkeen vaaditaan jäähtymistä, tai vaikka bensatankkiin, joka on nykyisin pienempi ja vaatii useammin tankkausta.

Tärkeää on auttaa lasta ymmärtämään, etteivät vanhemman oireet, esimerkiksi ärtyneisyys tai poissaolevuus johdu lapsesta. Joskus voi olla tarpeen käyttää ammattiapua, kuten koulupsykologia tai perheneuvolan palveluita, apuna sairastumisen herättämien tunteiden käsittelyssä. Asiasta ei kuitenkaan kannata tehdä liian suurta numeroa. Kyse on kuitenkin tapahtuman normalisoimisesta, lapsen perusturvallisuuden vahvistamisesta ja perheen yhteisen ymmärryksen parantamisesta. Yksinkertainenkin huomio lapsen ajatuksiin ja tunteisiin ja tiedon jakaminen voi olla todella merkityksellistä.

Psykologi Timo Teräsahjo

Artikkeli on ilmestynyt Aivoterveys-lehdessä 3/2020.

Kuva: Mostphotos

Lisää aiheesta

  • Tasapainoa kannattaa harjoittaa

    3.3.2023

    Sairastin aivoinfarktin noin vuosi sitten ja olen toipunut siitä melko hyvin. Minulla on kuitenkin edelleen tasapainovaikeuksia. Onko se yleistä aivoinfarktin jälkeen ja voinko parantaa tasapainoa jotenkin?

  • Keskustelua voi tukea monin eri tavoin

    30.9.2022

    68-vuotias äitini sairastui kuukausi sitten aivoinfarktiin ja sai vaikean afasian. Puhe hävisi lähes kokonaan. Hän odottaa puheterapian alkamista. Kuinka voisin tukea häntä?

  • Mitä tarkoittaa dysartria?

    7.3.2022

    Miten dysartria eroaa afasiasta?

  • Mitä hyötyä on mindfulness-harjoittelusta?

    7.3.2022

    Voiko mindfulness-harjoittelusta olla hyötyä aivoverenkiertohäiriön sairastaneelle ja miten sitä voisi harjoitella?

  • Musiikista ja laulamisesta apua afasiaan

    26.11.2021

    Musiikin vaikutuksista aivoihin on nyt puhuttu paljon. Puolisollani on afasia. Voiko musiikista olla apua myös puheeseen?

  • Afasia vaikuttaa mielialaan

    26.11.2021

    Sisareni sai yllättäen afasian. Hän ottaa tilanteen raskaasti, kun ei saa itseään aina ymmärretyksi. Tilanne on myös itselleni raskas, olemme aina jutelleet paljon. Miten voisin auttaa häntä ja samalla itseäni jaksamaan?

  • Miten kerron avuntarpeestani, kun haen Kelan vammaistukea?

    26.11.2021

    Minulla on vuosi sitten saadun aivoverenkiertohäiriön seurauksena vaikeuksia ihan jokapäiväisissä kotiaskareissa ja kaikessa vähänkin fyysisessä tekemisessä. Olen nyt palannut työelämään, mutta arjen haasteet ovat edelleen suuria. Saan kyllä päivittäin apua puolisoltani, ja töitä teen etätyönä kotona. Olen nyt hakemassa vammaistukea Kelasta. Miten osaisin kertoa avuntarpeestani hakemuksessa?

  • Mikä helpottaisi keskustelua?

    26.11.2021

    Miten saisin paremmin selvää, mitä puolisoni yrittää sanoa? Puhuminen on hidasta ja sanoja on käytössä vain vähän. Hänellä on afasia.

  • Voinko saada kuntoutusta Kelasta?

    26.11.2021

    Olen turkulainen 59-vuotias nainen. Puoli vuotta sitten sain aivoinfarktin ja jouduin jäämään pois työstä ja nyt olen hakemassa työkyvyttömyyseläkettä, koska en enää selviä työssäni. Vaikka olenkin kuntoutunut melko hyvin, on minulla infarktin seurauksena edelleen halvausoireita ja vaikeuksia liikkumisessa. Selviän vielä jotenkin kotona. Sain sairastumisen jälkeen fysioterapiaa sairaalassa, mutta nyt kun olen kotiutunut, ei terapia enää jatku. Onko minulla mahdollisuus saada fysioterapiaa Kelasta, kun kaupungilta sitä ei saa?

  • Voinko saada vammaisen pysäköintiluvan?

    26.11.2021

    Sain kaksi vuotta sitten aivoverenvuodon, jonka myötä minulla oli autolla ajokielto puolentoista vuoden ajan. Nyt olen kuntoutunut siten, että olen saanut ajoluvan takaisin. Minulla on edelleen vaikeuksia liikkua pitkiä matkoja itsenäisesti. Oman auton kanssa pärjään ja pystyn asioimaan, kunhan vaan parkkipaikalta olisi kohtuullinen matka asiointiin. Onko minulla oikeus vammaisen pysäköintilupaan?