Lapseni oli 8-vuotias, kun sairastin aivoinfarktin. Nyt hän on kymmenvuotias. Hän ei tuntunut reagoivan sairastumiseeni juurikaan eikä asiasta puhuttu paljon. Joistain lauseista olen kuitenkin nyt huomannut, että asia on vaikuttanut häneen. Nykyisin myös väsyn aiempaa helpommin ja saatan korottaa ääntäkin. Tilanne vaivaa minua hieman ja mietin mitä pitäisi tehdä.
Lapset reagoivat vanhemman sairastumiseen voimakkaasti, vaikkei siltä aina näyttäisikään. Lapsi voi kokea pelkoa vanhemman menettämisestä tai tuntea syyllisyyttä. Onkin suositeltavaa keskustella tapahtuneesta. Keskustelussa voidaan antaa iänmukaista tietoa ja mahdollisuus myös tunteista puhumiseen. Aikuisena ei kuitenkaan välttämättä ole helppoa aloittaa keskustelua aiheesta. Asiasta ei tulekaan keskustella silloin, kun aihepiiri ahdistaa itseä vielä kovasti. Keskustelutilanteen tulisi viestiä lapselle, että vanhempi hallitsee tilannetta riittävästi.
Käytännössä sairastumista ja sen jälkeistä tapahtumakulkua voidaan muistella esimerkiksi kalenterin avulla. Lapsen tunteita voi auttaa samalla sanoittamaan. Omaa väsymystä ja oireita on hyvä selittää arkipäiväisellä lapsen ikätason mukaisella tavalla. AVH:n jälkeistä väsymistä voi esimerkiksi verrata moottorin ylikuumentumiseen, jonka jälkeen vaaditaan jäähtymistä, tai vaikka bensatankkiin, joka on nykyisin pienempi ja vaatii useammin tankkausta.
Tärkeää on auttaa lasta ymmärtämään, etteivät vanhemman oireet, esimerkiksi ärtyneisyys tai poissaolevuus johdu lapsesta. Joskus voi olla tarpeen käyttää ammattiapua, kuten koulupsykologia tai perheneuvolan palveluita, apuna sairastumisen herättämien tunteiden käsittelyssä. Asiasta ei kuitenkaan kannata tehdä liian suurta numeroa. Kyse on kuitenkin tapahtuman normalisoimisesta, lapsen perusturvallisuuden vahvistamisesta ja perheen yhteisen ymmärryksen parantamisesta. Yksinkertainenkin huomio lapsen ajatuksiin ja tunteisiin ja tiedon jakaminen voi olla todella merkityksellistä.
Psykologi Timo Teräsahjo
Artikkeli on ilmestynyt Aivoterveys-lehdessä 3/2020.
Kuva: Mostphotos