Alkoholin vaikutukset eri ikäkausina

11.1.2022
Alkoholin vaikutukset eri ikäkausina

Maltti on valttia alkoholin käytössä iässä missä hyvänsä, ja joskus alkoholista on syytä pidättäytyä kokonaan.

Sikiöaika

Sikiön kehityksen kannalta turvallista rajaa odottavan äidin nauttimalle alkoholimäärälle ei tunneta – siksi raskaana olevan naisen on syytä pidättäytyä alkoholista kokonaan. Jo raskautta suunnitellessaan naisen kannattaa rajoittaa alkoholin käyttöään ja vähintäänkin kohtuullistaa annokset siten, että niitä ei kertyisi enempää kuin yksi tai kaksi annosta kerrallaan.

Mitä sitten tarkoittaa yksi alkoholiannos? Se voi olla esimerkiksi yksi 0,33 litran keskiolut- tai siideripullo, 12 senttilitraa viiniä tai 4 senttiä väkevää viinaa. Kun kohtuukäytön rajat satunnaisesti rikkoutuvat, annoksia tulee kerralla yli viisi. Runsaalla ja jatkuvalla eli riskirajat ylittävällä käytöllä tarkoitetaan naisilla yli kahtatoista annosta viikossa ja miehillä yli kahtakymmentäneljää.

Odottavalla äidillä jo yksikin annos alkoholia on liikaa. Raskaana olevan naisen juoma alkoholi läpäisee istukan ja kulkeutuu helposti sikiöön, joten sikiön alkoholipitoisuus on siten sama kuin äidillä. Päivittäinen alkoholin käyttö alkuraskaudessa lisää keskenmenon vaaraa.

Alkoholi on tavallisin sikiön epämuodostumia aiheuttava aine. Epämuodostumista tyypillisimpiä ovat sydänviat ja vauriot luustossa. Jopa yksi humalaan johtanut juomiskerta voi tutkimusten mukaan aiheuttaa sikiölle epämuodostuman – jos käyttö osuu sikiönkehityksen kannalta herkkään vaiheeseen. Jatkuva alkoholialtistus taas hidastaa sikiön kasvua ja altistaa esimerkiksi kehitysvammaisuudelle.

Imetysaikanakin äidin nauttiman alkoholin promillet siirtyvät osin rintamaitoon.

Nuoruus

Aivot kehittyvät nuoruusvuosien aikana. Aivojen altistuminen päihteille, kuten alkoholille, saattaa johtaa vielä nuoruusvuosinakin kehityshäiriöihin. Nuorille aivoille vahingollisinta on runsas humalajuominen, joka pahimmillaan johtaa aivojen harmaan aineen katoon ja valkoisen aineen toimintojen heikkenemiseen. Harmaassa aineessa on muun muassa runsaasti aivosolujen solukeskuksia. Valkea aine taas kuljettaa viestejä aivoissa, ja muutokset sen koostumuksessa voivat häiritä esimerkiksi tunteiden säätelyä.

Jos nuori juo runsaasti ja toistuvasti, aivojen eri rakenteissa tapahtuvat muutokset heijastuvat nuoren kognitiivisiin eli tiedonkäsittelystä vastaaviin toimintoihin. Esimerkiksi muutokset otsa-, ohimo- ja päälaen lohkojen alueilla voivat vaurioittaa kielen tuottamista ja avaruudellista hahmottamista vaativan työmuistin kehittymistä.

Otsalohko ohjaa myös ihmisen impulssikontrollia. Runsas ja humalahakuinen juominen nuoruusiässä heikentää tätä kontrollia. Tuloksena voi olla vaarallista riskikäyttäytymistä vaikkapa liikenteessä tai seksisuhteissa tai voimakasta, nopeaan mielihyvään tähtäävää palkkiokäyttäytymistä, kuten riippuvuutta. Tästä voi puolestaan sukeutua noidankehä, jossa nuori alkaa käyttää alkoholia ja huumeita yhä enemmän saadakseen päihteestä tavoittelemansa olotilan.

Nuorilla varsinainen riippuvuus alkoholista on melko harvinaista, mutta alkoholin ongelmakäyttö, etenkin humalahakuinen juominen, on suomalaisilla nuorilla yhä varsin yleistä. Tutkimuksia nuorten runsaasta alkoholinkäytöstä ja niiden vaikutuksista esimerkiksi aivoihin on tosin melko niukasti. Aivojen harmaan ja valkean aineen muutosten lisäksi tiedetään, että ongelmakäyttö pienentää nuorilla hippokampuksen tilavuutta. Hippokampus on se osa aivoista, johon keskittyy merkittävä osa muistitoiminnoista ja kyvystä omaksua uutta. Nuorilla hippokampuksen tilavuuden muutokset lisäävät kuvantamistutkimusten mukaan riskiä etenkin muistin heikentymiseen, käytös- ja keskittymishäiriöihin sekä masennukseen.

Tutkimukset nuorten runsaasta alkoholinkäytöstä ja sen aivovaikutuksista viittaavat kuitenkin siihen, että nuoret aivot ovat alttiit tervehtymään, jos runsas juominen saadaan kuriin. Se edellyttää kuitenkin sitä, että vanhemmat ja muut nuorten elämässä vaikuttavat tahot olevat tarkkana: nuoren liialliseen alkoholinkäyttöön täytyy puuttua ajoissa.

Aikuisikä

Alkoholin runsas käyttö on omiaan aiheuttamaan vakavia terveysongelmia sekä sosiaalisia haittoja myös työikäiselle. Kertaluonteinenkin kova humalatila altistaa tapaturmille sekä esimerkiksi käytökselle, jota alkoholia muutoin kohtuullisesti käyttävä saattaa joutua häpeämään myöhemmin.

Työikäisten suomalaisten alkoholin kulutus on jokseenkin eurooppalaista keskitasoa. Suomalaisten aikuisten erityispiirre moniin muihin kansoihin verrattuna on kuitenkin se, että meillä juomatavat ovat usein humalahakuisempia kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa.

Alkoholinkäytön terveyshaittoja Suomessa riittää työikäisessä väestössäkin. Moni niistä kehittyy vuosien runsaan käytön seurauksena, ja terveysriskit saattavat kasaantua joskus pitkäänkin, ennen kuin käyttäjä alkaa oireilla. Miehet juovat Suomessa kolme neljäsosaa kaikesta alkoholista, ja alkoholikuolleisuus selittää noin viidenneksen miesten ja naisten elinajanodotteen eroista.

Varsinaisia alkoholisairauksia ovat muun muassa alkoholiriippuvuus, alkoholimyrkytys sekä alkoholin aiheuttamat maksasairaudet, kuten rasvamaksa, maksatulehdus ja maksakirroosi. Liiallinen alkoholinkäyttö lisää riskiä moniin syöpiin, verisairauksiin, aivoverenvuotoihin ja sydämen rytmihäiriöihin. Maailman terveysjärjestön mukaan jopa kahdensadan eri sairauden taustalta voi löytyä alkoholi.

Milloin alkoholinkäyttö sitten on jo selvästi vaarallisissa rajoissa? Yhden määritelmän mukaan silloin, kun nainen kuluttaa alkoholia yli 20 grammaa tai ainakin 12 annosta viikossa ja mies 40 grammaa tai 24 annosta viikossa. Viiden vuoden takaisen tilaston mukaan näin hälyttäviin lukemiin ylsi yli kaksisataatuhatta suomalaista.

Kun alkoholia kuluu yli riskirajojen, myös aivot ovat vaarassa. Alkoholia liikaa käyttävillä esimerkiksi epilepsiariski on kymmenkertainen normaaliväestöön verrattuna ja aivovammat noin kolme kertaa muuta väestöä yleisempiä. Pikkuaivojen surkastuminen, erilaiset ääreishermoston sairaudet, muistihäiriöt ja oppimisvaikeudet ovat alkoholin suurkuluttajilla yleisiä.

Runsas alkoholinkäyttö heikentää mielen hyvinvointia eri tavoin, ja etenkin masennus sekä ahdistuneisuushäiriöt ovat riskikäyttäjillä yleisiä. Alkoholiin liittyy jo paljon pienemmilläkin määrillä varsinkin unihäiriöitä: jo annos tai pari ennen yöpuulle menoa vaikeuttaa nukahtamista, katkoo unta ja altistaa esimerkiksi levottomien jalkojen oireilulle. Alkoholi sisältää myös runsaasti kaloreita, ja se on siten merkittävä ylipainon riskitekijä.

Sekin on hyvä muistaa, että omat alkoholin käyttötavat heijastuvat lapsiin. Perheessä alkoholista on hyvä keskustella, ja myös kohtuukäytön syyt kannattaa selittää lapselle.

Eläkeikä ja vanhuus

Mitä vanhemmaksi tulet, sitä vähemmän alkoholia elimistösi sietää. Riskirajana alkoholinkäytölle pidetään perusterveillä yli 65-vuotiailla seitsemää annosta viikossa – joskaan kerralla ei kannattaisi juoda kahta annosta enempää. Esimerkiksi puolen promillen humala nostaa ikääntyvän tapaturmariskin kolmin- tai jopa viisinkertaiseksi.

Ikääntyessä elimistön vesipitoisuus pienenee ja rasvan osuus kehossa kasvaa. Sen vuoksi alkoholin pitoisuus elimistössä on iäkkäänä korkeampi nuoriin ihmisiin verrattuna. Tämä puolestaan tarkoittaa suurempia alkoholin haittavaikutuksia varsinkin silloin, jos ikääntyvällä on käytössään lääkkeitä.

Ikääntyessä tasapainoaisti ja liikkeiden säätely heikentyvät, ja alttius kaatumiselle ja verenpaineen nopealle laskulle lisääntyy nautitun alkoholin myötä. Alkoholi vaikuttaa heikentävästi ikääntyvän muistiin, oppimiseen, keskittymiseen, tarkkaavaisuuteen ja tiedonkäsittelyyn. Alkava muistisairaus, masennus ja alkoholin käyttö on erityisen huono yhdistelmä, sillä alkoholi lisää muistisairaan alakuloa – tuloksena voi olla kierre, joka kiihdyttää entisestään alkoholin käyttöä.

Ei tarvitse olla alkoholisti hakeakseen apua alkoholinkäyttöönsä vielä iäkkäänäkin. Aihe on hyvä ottaa esiin esimerkiksi omalla terveysasemalla, jos käyttö huolestuttaa. Monissa terveyskeskuksissa on nykyisin päihdesairaanhoitaja sekä ammattilaisen luotsaamia vertaisryhmiä, joissa tapaa muita alkoholinkäytön kanssa painiskelevia ihmisiä.

Mitkä sitten ovat hälytysmerkkejä, joihin ikääntyvän on alkoholinkäytössään syytä havahtua? Ainakin se, jos itsestään huolta pitäminen vaikeutuu, päivän lääkkeet tuppaavat unohtumaan tai ärtyisyys, levottomuus, matala mieliala ja unettomuus astuvat kuvioihin. Huolestua kannattaa myös, jos huomaa lähimuistin pätkivän ja keskittymiskyvyn herpaantuvan. Jos mukavalta ennen tuntuneet asiat eivät enää kiinnosta ja esimerkiksi kipuja ilmaantuu lisää, voi taustalla olla liiallinen alkoholin käyttö.

Erityistä varovaisuutta alkoholin kanssa tarvitaan, jos ikääntyvän käytössä on lääkkeitä. Alkoholi ja lääkkeet vaikuttavat ikäihmisen elimistössä monella eri mekanismeilla – alkoholi voi pienentää tai suurentaa lääkkeen pitoisuutta, jolloin lääke ei enää vaikuta toivotulla tavalla.

Tavallisin alkoholin ja lääkkeiden haitallinen päällekkäisvaikutus on alkoholin vaikutuksen voimistuminen elimistössä eli rajumpi humalatila. Lisäksi yleisiä haittoja ovat muistivaikeudet, aggressiivisuus ja sekavuus. Erityisen riskialttiita lääkkeitä ovat tässä mielessä uni- ja rauhoittavat lääkkeet, opiaattipohjaiset kipulääkkeet, jotkut masennuslääkkeet, epilepsialääkkeet sekä matkapahoinvointilääkkeet. Jos olet eläkeikäinen ja käytössäsi on näitä lääkkeitä, vältä kokonaan alkoholia. Olethan varovainen alkoholin kanssa myös silloin, jos käytössäsi on diabetes- tai nesteenpoistolääke, sydän- tai verenpainelääkitys tai verenohennuslääke tai jos olet antibioottikuurilla.


Asiantuntijana Järvenpään sosiaalisairaalan emeritusylilääkäri Antti Holopainen. Lähteinä myös www.duodecim.fi, www.paihdelinkki.fi sekä www.terveyskirjasto.fi.

Teksti: Essi Kähkönen