Ottako aivoon? ​​​​​​​Totta vai tarua aivoista työssä.

5.11.2018
Ottako aivoon? ​​​​​​​Totta vai tarua aivoista työssä.

Nykyisen työelämän kiire ja keskeytykset ylikuormittavat aivoja ja vaikuttavat arkeen myös työn ulkopuolella. Paras tapa saada aivoistaan kaikki irti on huolehtia niiden kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.

Totta ja tarua: Työ rasittaa aivoja

Työ on aivoille kuormitustekijä, mutta toisaalta toimettomuuskaan ei ole hyväksi. On tärkeää käyttää aivoja ja stressaantuakin voi sopivasti, kunhan huolehtii aivojen palautumisesta: lepää, liikkuu, harrastaa sekä syö monipuolisesti ja hyvin.

Totta, kerrallaan voi tehdä vain yhtä asiaa

Aivot eivät voi suorittaa montaa tehtävää yhtä aikaa, sillä ihmisen tarkkaavaisuus on suunnattu aina yhteen asiaan kerrallaan. Kun ihminen yrittää tehdä montaa asiaa samanaikaisesti, kesken jääneet asiat pysyvät tallessa mielen pohjalla ja suoriutuminen heikkenee.

Kun aivot eivät voi tehdä tietoisesti montaa asiaa yhtä aikaa, tarkkaavaisuus siirtyy jatkuvasti tehtävästä toiseen. Tällainen jatkuva pomppimisen tila väsyttää ja ylikuormittaa aivoja. Se myös lisää virheiden määrää. Niinpä paljon puhuttu monitekeminen eli multitaskaaminen, ei ole aivojen kannalta järkevää.

Totta: Liika murehtiminen haittaa unta

Uni voi häiriintyä monin tavoin. Jos tekemättömät työt tai ratkaisemattomat vaikeat asiat pyörivät mielessä, illalla voi olla vaikeampi saada unta tai saatat herätä aamuyöllä. Yön hiljaisuudessa ongelmat voivat myös vaikuttaa ylipääsemättömän suurilta.

Uni on erittäin tärkeää aivojen palautumiselle, ja sitä kannattaa yrittää suojella kaikin tavoin. Murehtimista voi yrittää vähentää huolihetken avulla: pohdituttavat asiat voi käydä läpi hyvissä ajoin alkuillasta ja kirjoittaa niistä lista. Tähän listaan voi palata vaikka seuraavana päivänä, mutta illalla ennen nukkumaanmenoa keskittyä miettimään jotain mukavampaa.

Totta ja tarua: Ihmisten keskittymiskyky on heikentynyt

Monilla aloilla työolosuhteet ovat muuttuneet levottomammiksi ja lyhytjänteisemmiksi. Työskentely avokonttoreissa, kiireen lisääntyminen, jatkuvat keskeytykset ja erilaisten viestikanavien tiivis seuraaminen tekevät työstä pirstaleista. Aivot ovat jatkuvassa palohälytyksessä.

Silloin ihminen keskeyttää usein myös itse itsensä, vaikka tilanne olisi muuten rauhallinen. Yhtä asiaa tehdessä hänen mieleensä tulvii muita asioita ja tuntuu, että ei saa mitään aikaiseksi. Jopa kirjan lukeminen saattaa jäädä kesken jo ensimmäisen sivun jälkeen.

Omaa keskittymiskykyään voi arkisen aherruksen keskelläkin harjoittaa. Ota esimerkiksi muutaman minuutin aikalisä: keskeytä puuhasi, istu rauhassa keho rentona ja tutkaile muutaman hengityksen ajan kehon tuntemuksia. Myös ajattelua kuormittavien asioiden kirjaaminen luo mieleen tilaa ja parantaa keskittymistä senhetkiseen toimintaan.

Totta: Muistia voi kehittää

Muisti ja tarkkaavaisuus ovat osa ihmisen toiminnanohjausta, ja ne linkittyvät oleellisesti toisiinsa. Muistiin painaminen vaatii keskittymiskykyä. Jos johonkin asiaan ei kiinnitä huomiota, se ei todennäköisesti myöskään tallennu muistiin.

Arjen hajamielisyys ei yleensä olekaan merkki varsinaisista muistiongelmista vaan siitä, että mielemme on ollut harhautunut ja ehkä ylikuormittunutkin. Muisti toimii paremmin ajatusten pysyessä nykyhetkessä.

Totta: Ihminen oppii uutta niin kauan kuin elää

Vaikka aivojen muovautuvuus on voimakkaimmillaan lapsuudessa ja nuoruudessa, aivojen muovautuvuus säilyy koko eliniän. Sen ansiosta pystymme itse vaikuttamaan siihen, kuinka hyvin aivomme toimivat eri tilanteissa. Pitkäjänteisen keskittymiskyvyn harjoittaminen vahvistaa aivoalueiden välisiä yhteyksiä ja keskittymiseen ohjaavat aivoalueet voimistuvat hiljalleen.

Uuden oppiminen, virikkeet ja harrastukset ovatkin ikääntyville aivoille erityisen hyödyllisiä. Myös liikunnallinen elämäntapa vaikuttaa suotuisasti paitsi fyysiseen kuntoon myös muistiin ja tarkkaavaisuuteen.

Ilmestynyt Aivoterveys-lehdessä 3/2018.

Teksti Virve Airola

Kuva Rodeo

Asiantuntija Minna Huotilainen, professori, Helsingin yliopisto, Aivoliiton asiantuntija