Lasten kielelliset pulmat

Puheen kehitys viivästyy jopa 20 %:lla suomalaislapsista. Valtaosa heistä kuitenkin kuroo viiveen kiinni ennen kouluikää. Jos kiinnikuromista ei tapahdu, voi kyseessä olla kehityksellinen kielihäiriö.

Noin seitsemällä prosentilla suomalaislapsista on kehityksellinen kielihäiriö. Alla kuvataan sitä, millaisin tavoin kehityksellinen kielihäiriö voi näyttäytyä – lapset ovat kuitenkin yksilöitä, eivätkä kaikki alla kuvatut haasteet suinkaan ilmene samalla lapsella.

On syytä muistaa, että alla olevat esimerkit voivat viitata myös muihin häiriöihin kuin kielellisiin pulmiin, ja lapsen käytöksessä on huomioitava ikätasoisuus. Diagnoosi ei kuitenkaan ole oleellisin asia – haasteiden tunnistaminen ja niissä tukeminen vie pitkälle. Lisäksi on syytä muistaa, että lapsi on paljon muutakin kuin kielelliset pulmansa – vahvuuksien etsiminen ja niiden hyödyntäminen on tärkeää!

Kielelliset pulmat voivat näyttäytyä leikki- ja esikouluikäisenä sekä alakoulun ensimmäisillä luokilla esimerkiksi seuraavin tavoin:

Puheen tuottamisen haasteet voivat näkyä sanavaraston suppeutena ja vaikeutena löytää oikeaa sanaa tai taivuttaa sanoja. Lisäksi äänteiden tuottamisessa ja sanojen toistamisessa voi olla hankaluuksia. Lapsen lauseet ovat usein yksinkertaisia.

Puheen ymmärtämisen pulmat eivät ole yhtä selvästi havaittavissa kuin puheen tuottamisen pulmat, sillä lapsi tulkitsee muita vihjeitä, ottaa mallia toisilta ja käyttää kokemusta hyödykseen. Puheen ymmärtämisen vaikeudet tulevatkin esiin erityisesti silloin, kun rutiineista poiketaan. Lapsen voi olla vaikea ymmärtää moniosaisia ohjeita ja monimutkaista keskustelua. Ymmärtämisen pulmat voivat näyttäytyä myös turhautumisena, häiriökäyttäytymisenä ja tilanteesta poistumisena.

Vuorovaikutus: Kysymyksiin vastaaminen ja niiden esittäminen voi olla lapselle haastavaa. Lapsi on harvoin aloitteellinen keskusteluissa. Sosiaalisten taitojen oppimisen ja soveltamisen pulmat voivat näyttäytyä myös toisten lasten kanssa toimiessa.

Toiminnanohjauksen pulmat voivat näkyä vaikeuksina noudattaa annettuja ohjeita. Rutiineista poikkeaminen ja peleissä sekä leikeissä vuorottelu voi olla haastavaa. Lapsi voi olla myös herkkä häiriöille. Voi vaikuttaa, ettei lapsi ole motivoitunut toimintaan, vaikka kyse onkin oman toiminnan ohjaamisen haastavuudesta esimerkiksi peleissä ja leikeissä. Lapsi voi myös juuttua tekemään jotakin.

Motorisen kehityksen haasteita esiintyy yleisesti yhdessä kielen kehityksen pulmien kanssa. Uusien liikkumistaitojen oppimiseen voi mennä ikätovereita pidempään ja toistoja tarvitaan enemmän. Lapsi voi olla haluton tai arka tutkimaan ympäristöään tai liikkumaan omaehtoisesti. Hän voi vaikuttaa kömpelöltä, ja karkea- ja hienomotoriikka voi olla harjaantumatonta, mikä näkyy perusliikkumisessa, esimerkiksi hyppimisessä tai juoksemisessa sekä välineiden käsittelyssä.

Aistikäsittely voi olla poikkeavaa monella tavoin. Aistiyliherkälle lapselle kovat äänet, kuten pallon pomputtelu, toisen huutaminen tai voimakas musiikki voivat olla sietämättömiä. Tuntoyliherkälle kosketus ja esimerkiksi rivissä toisten välissä seisominen voi tuntua epämiellyttävältä. Aistialiherkkä lapsi taas tarvitsee normaalia voimakkaampia aistimuksia, myös kipukynnys voi olla korkea. Aistihakuisen lapsen vireystila on usein liian korkea tilanteeseen nähden – lapsi voi myös vaikuttaa taitavalta liikkujalta, mutta koordinaatiossa ja liikesarjojen sujuvuudessa voi olla haasteita.

Kirjoittanut Liikkuva Skidi -materiaalin pohjalta liikuntalääketieteen ja logopedian opiskelija Kaisa Tivonen.