Pitkittynyt korona vaikuttaa myös kognitiivisiin kykyihin, kuten muistiin ja keskittymiseen. Koronan aivo-oireet menevät yleensä ajan saatossa ohi, mutta jälkiäkin voi jäädä, kertoo neurologian professori Risto O. Roine.
Vaikuttaako koronainfektio aivoihin?
Pitkittynyt korona- eli covid-19-infektio on tällä hetkellä työikäisen väestön keskeinen aivoterveyttä heikentävä tekijä. Tiedetään, että Iso-Britanniassa noin kolme prosenttia koko väestöstä sairastaa pitkittynyttä koronatautia, Yhdysvalloissa lukema on vieläkin suurempi. Kun otetaan lukuun se tosiseikka, että sairastuneiden enemmistö on pääosin työikäisiä, niin kyseessä on merkittävä kansanterveydellinen ongelma.
Suomessa pitkittynyt koronainfektio ei ole saanut ansaitsemaansa painoarvoa. Muualla se on tällä hetkellä yksi lääketieteellisen tutkimuksen painopistealueista, mutta ei meillä.
Maailman terveysjärjestö WHO määrittää koronaoireet pitkittyneiksi silloin, kun ne ilmenevät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tartunnasta ja ne kestävät vähintään kaksi kuukautta.
Miten koronavirus kulkeutuu aivoihin?
Covid-19-viruksen tiedetään aiheuttavan sisäsyntyisen tulehduksen eli inflammaation aivojen tukikudoksiin, tarkemmin sanottuna gliasoluihin. Inflammaatio näkyy PET-kuvantamistutkimuksella myös lievän taudin sairastaneilla.
Virus tarvitsee portin aivoihin, ja tässä tapauksessa tuo portti ovat nenän hajuepiteelit ja hajukäämit.
Niinpä sairauden alkuvaiheessa hyvin tavallinen oire onkin hajuaistin menetys tai sen vääristyminen. Kyseessä ei ole sama asia kuin tavallinen flunssanuha ja sen limakalvojen tulehdus, vaan koronavirus kykenee vaurioittamaan aivojen hajuratoja. Onneksi tämä vaurio on yleensä palautuva, mutta ei aina.
Kun koronavirus on päässyt aivoihin, millaista jälkeä se siellä voi tehdä?
Hankalinta koronaviruksessa on sen kyky heikentää kognitiota – esimerkiksi kykyä oppia uutta, keskittyä, muistaa ja palauttaa asioita mieleen. Kognition heikkenemistä on todettu laajoissa tutkimuksissa lievänkin taudin sairastaneilla keskimäärin 20 %:lla potilaista.
Oireisiin liittyy myös muun muassa toiminnan hidastumista ja virhealttiuden lisääntymistä. Pitkittyneiden oireiden keskeinen piirre on rasituksen siedon huomattava aleneminen, ja se koskee sekä fyysistä että kognitiivista rasitusta.
Mikä on neurologin näkökulmasta huolestuttavin pitkittyneen koronan aivovaikutus?
Huolestuttava aivoterveyttä heikentävä vaikutus on oirekompleksi, jota kutsutaan dysautonomiaksi. Osalle koronapotilaista kehittyy se, kun virus on päässyt häiritsemään voimakkaasti autonomisen hermoston toimintaa. Dysautonomia on varsin yleinen pitkittyneen koronainfektion seuraus, sillä jopa puolet taudin sairastuneista kehittää sen.
Mikä sitten on tämä dysautonomia? Yksi sen keskeisistä piirteistä on sykkeen nousu niin levossa kuin lievässä rasituksessakin. Siihen liittyy samalla ääreisverenkierron heikkeneminen, ja elimistön lämpötilan säätely häiriintyy.
Lisäksi oirekompleksiin kuuluu tila, jota voisi kuvata ylivirittyneisyydeksi. Se on epämiellyttävä tunne, joka estää keskittymästä käsillä olevaan asiaan ja joka myös vaikeuttaa nukahtamista.
Dysautomiseen oireistoon kuuluu myös ääreishermoston häiriö eli pienten säikeiden neuropatia, SFN. Se aiheuttaa pistelyä, polttelua, puutumista ja ylipäätään epämukavia tuntohäiriöitä yleensä raajojen ääreisosissa. Tuntohäiriöt voivat myös muuttua kivuliaiksi.
Pitkittyneitä oireita potevista vähintään kolmella neljästä on jokin dysautonominen oire, ja pienten säikeiden neuropatiaan viittaavia oireita on ehkä joka toisella. Alentunutta rasituksen sietoa on potenut käytännössä jokainen, jolla on ollut pitkittynyt korona.
Miten hankalaksi potilaat ovat kokeneet oireensa?
Oirekirjo ja sen vaikutukset arkeen, aivoterveyteen ja toimintakykyyn ovat olleet hyvin vaihtelevia. Joillakin oireet ovat olleet tunnistettavissa, mutta ne ovat pysytelleet lievinä. Toisessa ääripäässä ovat niin vaikeat oireet, että ne ovat aiheuttaneet täydellisen toimintakyvyttömyyden varsinkin sairauden alkuvaiheessa. Esimerkiksi alentunut rasituksen sieto voi olla niin voimakas ja hallitseva oire, että normaali arki ei ilman ulkopuolista apua onnistu.
Ovatko koronan jälkioireet verrattavissa sairastetun infketion vakavuuteen?
Kyllä ovat, eli mitä vaikeammat hengitystieoireet koronainfektiossa ovat olleet, sitä yleisempiä ja hankalampia ovat olleet myös pitkittyneet oireet. Mutta heitäkin on, jotka ovat saaneet jälkioireita lievän infektion seurauksena.
Onko omikron-variantti ”kiltimpi” muunnos myös taudin jälkioireissa kuin aiemmat koronavariantit?
Omikron-variantit 1 ja 2 ovat tulleet tutuiksi suuremman tartuttavuutensa vuoksi kuin aiemmat koronavariantit – toisaalta taudinkuva on omikronissa ollut lievempi kuin aiemmissa koronamuunnoksissa. Kun omikron alkoi levitä, toivottiin, että sen aiheuttamasta taudista selviäisi lievemmillä jälkioireilla.
Jo pian tämä toive osoittautui turhaksi: Iso-Britanniassa on kaikkein laajin koko väestötason seuranta näistä potilaista, ja siellä on havaittu, että omikron BA.1- ja BA.2-varianteilla ilmenee yhtä paljon pitkittyneen infektion oireita kuin esimerkiksi varhaisemmalla delta-variantilla. Nykyisen valtavariantin BA.5:n osalta ei ole vielä julkaistua tietoa. Toisin sanoen koronaviruksen eri varianteilla ei näytä olevan olennaisia eroja sen suhteen, paljonko pitkittyneitä oireita ilmenee.
Menevätkö koronan aivo-oireet ohi vai voivatko ne jäädä pysyviksi?
Ensimmäisessä, kevään 2020 tautiaallossa koronan saaneista suomalaisista moni potee vieläkin pitkittyneitä oireita, myös kognitiivisia.
Sen sijaan isossa kuvassa, jossa potilaita on paljon ja heitä on ympäri maailmaa, on nähty, että oireet kyllä lievenevät hiljalleen kuukausien ja vuosien kuluessa. Toistaiseksi näyttää kuitenkin siltä, että täydellinen paraneminen ei ole tavallista, mutta kyse voi olla siitä, ettei riittävän pitkää seurantaa vielä ole.
Onko pitkittyneisiin koronaoireisiin mitään hoitoa?
On kyllä. Kun mennään niin vaikea-asteisiin oireisiin, että potilasta uhkaa vaikkapa työkyvyttömyys, tarvitaan esimerkiksi kuntoutusta.
Dysautonomian oireita, kuten ylivirittynyttä tilaa, voidaan hillitä pitkävaikutteisilla beetasalpaajilla, ja se korjaa jo olennaisesti potilaiden vointia. Pitkään jatkuvia hengitystieoireitä pystytään myös hoitamaan lääkkeillä, kuten montelukastilla.
Kivuliasta pienten säikeiden neuropatiaa voidaan hoitaa neuropaattisen kivun lääkehoidolla, joista gabapentiini on yksi vaihtoehto.
Rasituksen sietoa potilas voi itsekin kasvattaa oman harkintansa ja jaksamisensa mukaan. Yksi vaihtoehto on tehdä harjoitteita niin sanottuun pacing-harjoitteluohjelmaan tukeutuen – ohjeita kannattaa pyytää esimerkiksi oman terveysaseman fysioterapeutilta.
Ovatko pitkittyneen koronan aivo-oireet dementian riskiä lisäävä tekijä?
Tätä tutkitaan parhaillaan ympäri maailman. Näyttäisi siltä, että dementoivien sairauksien riski lisääntyy pitkittyneessä koronassa. Mutta niin lisääntyy monen muunkin taudin riski, diabeteksesta alkaen.
Millaisia vinkkejä neurologina antaisit niille koronan sairastaneille, jotka tuntevat, etteivät ole kunnossa, vaikka taudista on kuukausia?
Kannustan etsimään keinoja, jotka auttavat jaksamaan ja jotka tuntuvat sopivan itselle. Sohvan syliin ei väsyneenäkään kannata jäädä, vaan liikkeelle on hyvä lähteä pienin askelin. Tavoitteena on palata asteittain normaaliin. Jos omat konstit eivät riitä, voi hakeutua oman terveysasemansa tai työterveyshuoltonsa fysioterapeutille. Myös henkiseen jaksamiseen kannattaa hakea apua.
Rentoutuminen on osa pitkittyneestä koronasta ja etenkin ylivirittyneestä tilasta toipumista, ja siinä voivat auttaa rentoutumis- ja hengitysharjoitukset. Niitä löytyy paljon netistäkin.
Jos keskittyminen ja työssä jaksaminen on ongelma, asiasta kannattaa ehdottomasti puhua rohkeasti työpaikalla ja oman esihenkilönsä kanssa. Yleensä on löydettävissä keinoja, joilla työtä voi jollakin tavalla jaksottaa. Jos mahdollista, niin työpäivistä kannattaisi osa tehdä etänä kotoa käsin.
Kaikki se, mikä tutkitusti hidastaa aivojen vanhenemista ja ehkäisee dementiaa, saattaa auttaa toipumaan myös pitkittyneen koronan aivo-oireista. Anna aivoillesi virikkeellistä tekemistä: ratko ristikoita, tee käsitöitä tai pelaa esimerkiksi muistipelejä.
