Siirry sisältöön

Viisi kysymystä saunasta ja aivoterveydestä

13.6.2019
Viisi kysymystä saunasta ja aivoterveydestä

Saunan lämmössä verenpaine kääntyy laskuun ja kehon omat hyvän olon hormonit saavat vallan. Saunomisen aivoterveyseduista kertoo professori ja Suomen Saunaseuran kunniapuheenjohtaja Lasse Viinikka.

1. Miten saunominen vaikuttaa kehoomme?

Saunoessa iho lämpenee. Lämmön vaikutuksesta ihon verisuonet laajenevat ja verisuoniston kokonaistilavuus kasvaa. Jopa kaksi kolmasosaa sydämen verenkiertoon pumppaamasta verestä päätyy saunoessa ihoon, kun tavallisesti ihossamme on tuosta määrästä verta vain kymmeneksen.

Saunoessa myös verenpaine laskee. Sydän estää liiallisen verenpaineen laskun tihentämällä rytmiään. Sydän ei kuitenkaan rasitu kovin paljon, sillä veren virtausvastustus on pieni. Myös hengitystiheys kasvaa.

Kaiken kaikkiaan saunominen rasittaa verenkiertoa saman verran kuin reipas kävelylenkki: jos pystyt kävelemään, pystyt vaaratta saunomaankin.

2. Onko saunomisesta ja aivoterveydestä tutkimuksia?

Niukasti – mutta tuoreen epidemiologisen tutkimuksen mukaan runsaasti eli 4–7 kertaa viikossa saunovilla riski saada aivoinfarkti oli vain 40 prosenttia kerran viikossa saunovien riskistä. Paljon saunovilla oli myös vähemmän esimerkiksi dementiaa, verenpainetautia ja sydänsairauksia kuin selkeästi vähemmän saunovilla.

Suorasta syy-yhteydestä aivoverenkiertohäiriöiden riskin ja saunomisen välillä tämä tutkimus ei kuitenkaan todista. Voi olla myös esimerkiksi niin, että paljon saunovat ovat lähtökohtaisesti terveempiä kuin vähemmän saunovat.

3. Mikä saunan rentouttavassa vaikutuksessa hoitaa aivoterveyttä?

Sauna laskee verenpainetta – ja kohonnut verenpaine on aivoinfarktin kenties suurin yksittäinen riskitekijä. Samaan aikaan täytyy muistaa, että saunominen madaltaa verenpainetta vain hieman, keskimäärin noin 10 elohopeamillimetriä. Lisäksi saunan vaikutus verenpaineeseen on lyhytaikaista.

Toisaalta saunan hyvien aivovaikutusten on arveltu perustuvan siihen, että saunoessa kehon itse tuottamia hyvän olon hormoneja, endorfiineja, vapautuisi runsaasti. Saunan ja endorfiinien yhteyttä on selvitetty useissa tutkimuksissa, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia: joissakin niistä verestä on saunomisen jälkeen mitattu kasvaneita endorfiinipitoisuuksia, joissakin taas ei.

4. Mitkä ovat saunomisen psykologiset vaikutukset?

Jotkut psykoanalyyttisesti suuntautuneet tutkijat väittävät, että palaamme saunoessamme ikään kuin takaisin äidin lohduttavaan syliin – jopa kohtuun saakka.

Olipa asia niin tai näin, lauteilla mieli lepää. Lämpö, kosteus, vihdan tuoksu ja puusaunassa mieto savun haju rauhoittavat. Myös läheisten ihmisten tuttu saunaseura on monelle tärkeää. Kaikki nuo elementit yhteensä kietovat saunojan turvalliseen vaippaansa. Ja kun olo on turvallinen, myös rentoutuminen on helpompaa.

5. Mitä riskejä saunomiseen voi liittyä?

Saunaan ei koskaan pidä mennä humalassa. Alkoholi lamaa elimistön säätelymekanismeja ja silloin kehon liiasta lämpenemisestä johtuva paha olo saattaa jäädä huomaamatta. Älä sauno myöskään kuumeessa tai krapulassa, sillä sauna on elimistölle aina jonkinasteinen rasitus.

Löylyistä ei pidä kilpailla, sillä lämmön sieto on yksilöllinen ominaisuus. Sauno ja löylyttele hillitysti, jos käytät sydämen sykettä jarruttavia beetasalpaajalääkkeitä. Lääke estää pulssin nousun ja voi kovissa löylyissä romahduttaa verenpaineen ja aiheuttaa pyörtymisen. Saunominen kannattaa aloittaa varovaisesti myös silloin, jos verenpainelääke vaihdetaan toisenlaiseen valmisteeseen.

Saunomista ei suositella kahteen viikkoon aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Tämän aikarajan jälkeen on puolestaan hyvä saunoa siten kuin tuntuu hyvältä, sillä mitään yleisiä saunomisohjeita aivoverenkiertohäiriön sairastaneelle on vaikea antaa.


Artikkeli on julkaistu Aivoterveys-lehden numerossa 2/2019.
Teksti Essi Kähkönen
Kuva Mostphotos

Lisää aiheesta