Aivoterveys on pääasia - 2010-luku

Miehet saatiin mittaamaan verenpainetta, AVH-vertaistukitoiminta kytkettiin sairaaloiden kanssa yhteistyöhön ja kielen kehitystä tukeva Arjen vinkit vanhemmille -toiminta sai suuren suosion.

Aivot kuntoon ennaltaehkäisevästi

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry muutti nimensä vuonna 2011 Aivoliitto ry:ksi. Uudella nimellä haluttiin viestiä, että liitto tekee työtä aivoterveyden hyväksi ja aivot luovat pohjan kaikelle inhimilliselle vuorovaikutukselle. Myös visuaalinen ilme muuttui. Logossa otettiin tunnukseksi aivot, minkä voi nähdä myös puhekuplana, joka sopii puhehäiriöisiä edustavalle liitolle.

Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankekokonaisuuden (2012-2017) tavoitteina oli tukea terveyttä läpi elämän, ehkäistä valtimosairauksia ja edistää varhaista diagnosointia sekä ajaa vertaistuen ja kuntoutuksen sisällyttämistä osaksi sairauksien hyvää hoitoa.

Viestintä erosi selkeästi aiemmista terveysviestintäkampanjoista ja puhutteli kohderyhmiä heidän arjessaan, kertoo digitaalisen viestinnän asiantuntija Sanna Reuna Aivoliitosta.

Tunne pulssisi -kampanjalla opetetttiin löytämään mahdollinen eteisvärinä pulssia tunnustelemalla, mikä voi olla yhteydessä aivoinfarktiin. Pieni päätös päivässä -verkkopalvelussa elintapoihin liittyvät tavoitteet, kuten lenkillä käyminen ja salaatin syöminen, oli puettu pelin muotoon.

Yksi elämä -kokonaisuuteen kuului hanke Korvaamaton kovalevy, jonka pääteemoja olivat väestön aivoterveyden edistäminen ja aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisy. Hanke toi esille, että vain yhtä osaa kehostamme ei voi korvata: aivoja. Samalla pyrittiin selkeyttämään AVH-terminologiaa siten, että aivohalvaus-termi jää käytöstä pois.

Korvaamaton kovalevy -hankevuosien aikana aivoterveysaiheet saivat valtavasti palstatilaa mediassa. Aivot olivatkin yhtäkkiä pääasia. Myös iltapäivälehtien lööpit vaihtuivat vähitellen iltatytöistä terveysaiheisiin, hymähtää Sanna Reuna.

Kun Korvaamaton kovalevy sai jatkorahoituksen vuosille 2018-2020, toimet kohdennettiin verenpaineen osalta 30–50-vuotiaisiin suomalaisiin ja eritoten miehiin. Tavoitteena oli tuoda tieto kohonneen verenpaineen haitoista aivoille osaksi arjen terveystietämystä ja saada ikäryhmä mittaamaan verenpaineensa säännöllisesti.

Aivoliiton Liuotushoitoa kuvaavalla videolla on tähän mennessä ollut lähes 50 000 katsojaa. Aivoverenkiertohäiriön oireista informoitiin myös esimerkiksi videolla Kun hätä on tämän näköinen, soita 112.

Aivoliiton verenpainekampanja voitti myös Vuoden terveysteko -palkinnon Tamron järjestämässä Health Awards 2018 -kilpailussa.

Tietoisuuden lisääminen aivoterveyden ja kohonneen verenpaineen yhteydestä on puhutteleva oivallus. Itsensä mittaaminen on osa tulevaisuuden terveydenhuoltoa, ja sen laajentaminen kansalaisten keskuudessa on olennaista vakavien terveyshaittojen ennaltaehkäisemisessä, totesi Health awards tuomaristo perusteluissaan.

Osana Yksi elämä -terveystalkoita liitto toteutti myös tutkimuksen aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneiden kuntoutukseen ohjautumisesta ja sen toteutumisesta (2006-2009) sekä seurantatutkimuksen (2013-2015). Ne osoittivat, että kuntoutusresursseissa oli huomattavaa vaihtelua maamme eri alueiden välillä. Tarkoituksena oli tuloksista tiedottamalla lisätä ammattilaisten ja päättäjien tietoisuutta ja parantaa näin sairastaneiden pääsyä kuntoutukseen.

Korvaamattoman kovalevyn rahoitus päättyi vuoteen 2020. Hankekokonaisuudessa pystyttiin tavoittamaan ennennäkemättömällä tavalla liiton kohderyhmiä, joten sen loppuminen oli Aivoliiton työntekijöille suuri pettymys. Erilaisiin terveysviestintäkokeiluihin ja hankkeisiin olivat ottaneet osaa sadattuhannet suomalaiset.

Yksi elämä -hankekokonaisuuden lisäksi Aivoliitossa toteutettiin muun muassa AVH ja työllistyminen -hanke (2011-2015). Siinä kehitettiin mallia, joka helpottaa AVH:n sairastaneiden henkilöiden turvallista ja oikea-aikaista työhön palaamista ja tukee syrjäytymisen ehkäisyä.

Aivoliitto julkaisi oman sivuston Aivoterveys vuonna 2018, johon julkaistaan lukijaystävällisiä aivoterveyttä koskevia artikkeleita. Lisäksi toteutettiin alakoululaisten opettajien käyttöön maksuton aivoterveyden oppimateriaalipaketti Pääosassa pää vuonna 2019.

Vertaistukihenkilöitä sairastuneille

Vertaistuen tarjoaminen liiton kohderyhmille on ollut alusta asti yksi Aivoliiton tärkeimmistä tehtävistä. Vapaaehtoisia liiton kouluttamia vertaistukihenkilöitä aivoverenkiertohäiriön sairastaneille on 200 ja kielihäiriöpuolella alle 10. Liitto on kouluttanut AVH-vertaistukihenkilöitä jo vuodesta 1987.

Vertaistukitoimintaa kytkettiin 2010-luvulla entistä paremmin sairaaloiden kanssa yhteistyöhön AVH-yhdyshenkilöverkostolla: kun osastolle tulee sopiva henkilö, AVH-yhdyshenkilö ottaa liittoon yhteyttä. Aivoliiton suojattu vertaistuen välitysjärjestelmä vähentää vertaishenkilöiden kuormaa ja mahdollistaa sen, että liiton työntekijät etsivät kullekin sopivan vertaishenkilön.

Vertaistukitoiminta on kaiken yhdistystoiminnan liima. Kaikkein helpointa on saada vertaistukihenkilöitä, sillä sitä tykätään tehdä. Vapaaehtoisia tulee muistaa kiittää ja kouluttaa, sanoo Aivoliiton hankesuunnittelija Risto Lappalainen.

Kentän ääntä kuullaan Aivoliitossa mukavasti, josta yhtenä esimerkkinä on AVH-nuorten valtakunnalliset tapaamiset alle 45-vuotiaille. Ne saivat alkunsa muutaman nuoren ajatuksesta ja tarpeesta kohdata muita saman ikäisiä. Valtakunnallisten tapaamisten myötävaikutuksella on alkanut myös paikallista nuorten toimintaa eri puolilla Suomea.

Selkärankaan on jäänyt, että asiat ajatellaan aina sitä kautta, miten ne palvelevat kohderyhmiä, sanoo Aivoliiton järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen.

Vinkkipäiviä vanhemmille

Aivoliitto on vuodesta 2016 alkaen tarjonnut Arjen vinkit -vanhemmille toimintaa. Tarkoituksena on tarjota vanhemmille konkreettista tukea ja neuvontaa arkeen jo siinä kohtaa, kun herää huoli lapsen kielenkehityksestä tai diagnoosi on vasta varmistunut. Sekä verkkotoiminta että eri puolella Suomea järjestetyt viikonloppujen vinkki-illat ovat saavuttaneet suuren suosion. Äiti, jonka poika oli saanut kehityksellinen kielihäiriö -diagnoosin, kertoo toiminnasta:

Arjen vinkit vanhemmille -illassa hurahdin täysin esteettömän viestinnän maailmaan. Sain ahaa-elämyksiä siitä, miten voin tukea lastani puhetta korvaavissa keinoissa.