Siirry sisältöön

Kohonnut verenpaine talttuu liikuntalääkkeellä

13.9.2018
Kohonnut verenpaine talttuu liikuntalääkkeellä

Liikunta voi laskea kohonnutta verenpainetta, joka on aivoverenkiertohäiriöiden suurimpia riskitekijöitä. Tärkeintä on muistaa ottaa "lääke" säännöllisesti.

Liikunnan hyvät vaikutukset kohonneeseen verenpaineeseen saa jo maltillisella annostuksella.

– Joka päivä puoli tuntia kestävyystyyppistä liikuntaa riittää. Liikunnan voi myös jakaa kymmenen minuutin pätkiin, kertoo liikuntalääketieteen dosentti Katriina Kukkonen-Harjula UKK-instituutista.

Palkinto ahkeroinnista voi tulla nopeastikin.

– Säännöllinen liikunta voi näkyä parempina verenpainelukemina jo parissa kuukaudessa. Jos ihminen yrittää laihtua tai laskea kolesterolia liikkumalla, muutamassa viikossa ei saa suuria vielä aikaan, mutta verenpaine palkitsee nopeammin, Kukkonen-Harjula kannustaa.

Liikapaine on pahasta aivolle

Verenpaineen seuraaminen ja kohonneen paineen hoito on tärkeää aivoille. Suomessa sairastuu aivoverenkiertohäiriöihin vuosittain 25 000 ihmistä, heistä valtaosa saa aivoinfarktin. Kymmenestä aivoinfarktipotilaasta seitsemällä todetaan verenpaine, joka ei ole ollut suositusten mukainen.

Kohoamaan päin oleva verenpaine saattaa talttua normaalilukemiin liikunnalla, mutta siitä on hyötyä myös hänelle, jolla on jo lääkitystä vaativa verenpainetauti. Parhaimmassa tapauksessa liikkumaan innostuneen lääkitystä voidaan vähentää.

– Liikunta voi laskea ylä- ja alapainetta jopa neljä yksikköä, eli lähes saman verran kuin yksi verenpainelääke. Toki ihmiset ovat yksilöitä tässäkin suhteessa, mutta kannattaa kokeilla, mitä liikunta saa aikaan, Kukkonen-Harjula suosittelee.

On todennäköistä, että liikunta tasaa ja säätää kohdilleen verenpaineen hermostollista säätelyjärjestelmää. Etua paineenhallintaan saattaa tulla myös sutjakamman olemuksen kautta; liikunta auttaa sulattamaan ylipainoa, jos sellaista on kertynyt. Jo muutaman kilon painonpudotus huojentaa verisuoniin kohdistuvaa painetta.

Mitä liikuntaa?

Kestävyysliikuntaa ovat muun muassa kävely, sauvakävely, pyöräily, uinti tai hiihto. Elimistölle ei ole väliä, saako se liikuntaa varta vasten lenkitettynä, vai hoituuko liikunta jokapäiväisten asiointien ja askareitten yhteydessä. Monelle päivän liikunta-annos voisi tulla kätevästi työmatkasta tai osasta työmatkaa.

Kuntosaliharjoittelua ei tarvitse unohtaa, kunhan muistaa tehdä liikkeet riittävän pienillä painoilla. Puntteja pitäisi pystyä nostelemaan helposti noin 20 toiston verran. Kuntopiiri on hyvä idea, varsinkin jos sen aikana käy läpi kaikki suuret lihasryhmät eli jalat, kädet, selän, vatsan ja hartiat. Salilla ja jumpissa kannattaa välttää painonnoston kaltaista kovaa pinnistelyä ja hengenpidätystä. Raju suorittaminen näet nostaa verenpaineen hetkeksi todella korkealle.

  • Teksti: Liisa Koivula, Aivoliiton Yksi elämä -terveystalkoiden tiedottaja
  • Kuva: Unsplash

Lisää aiheesta