Mikä kielellinen erityisvaikeus on?

Noin seitsemällä prosentilla suomalaisista lapsista on jonkintasoinen kielellinen erityisvaikeus.

Puheen kehitys viivästyy jopa 19 prosentilla lapsista.


Kielellinen erityisvaikeus on yleisempää pojilla kuin tytöillä. Lue lisää kielellisestä erityisvaikeudesta.

Kielellisessä erityisvaikeudessa (aiemmin dysfasia) lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy tai etenee poikkeavasti.

Lapsen kielellinen oppiminen ja toimintakyky eivät siis kehity iän mukaisesti.

Sanojen oppiminen on hidasta, ensisanat tulevat myöhään tai jo opitut sanat jäävät pois käytöstä eikä lapsi ala yhdistämään sanoja lauseiksi. Lauseiden, käsitteiden ja kieliopin oppiminen on hidasta.

Lapsi saattaa olla myös puhumaton tai hänen puheensa on hyvin epäselvää.

Asioista kertominen tuottaa lapselle merkittäviä vaikeuksia. Kerronta voi olla joko hyvin suppeaa ja lyhyttä tai hyvinkin vuolasta ja runsasta, mutta lapsi ei pysty rakentamaan kertomastaan ehjää kokonaisuutta.

Kielellisen ymmärtämisen vaikeudet ovat hyvin tavallisia. Lievemmät ymmärtämisongelmat saattavat tulla esiin vasta kouluiässä. Vaikeusasteesta riippuen ne voivat näkyä joko pidemmissä ohjeissa, käsitteissä ja vaikeammista asioista keskusteltaessa tai jo arkitilanteissa, ja lapsen jokapäiväisissä toiminnoissa.

Jos lapsella on vaikeuksia itseilmaisussa, ymmärretyksi tulemisessa ja muiden ymmärtämisessä, useat arkeen liittyvät tilanteet ovat lapselle yllättäviä ja epävarmoja, odottamattomia, jopa pelottavia.

Lapsi saattaa purkaa kommunikointitarvettaan monella tavalla tai turhautua, kun ei ymmärrä tai tule ymmärretyksi.

Täältä saat lisätietoa.

Katso tästä Kielellinen erityisvaikeus -video

Aivoliiton tuottama video kertoo lyhyesti, miten kielellinen erityisvaikeus ilmenee, sekä miten lasta ja hänen perhettään voidaan tukea ja kuntouttaa.

Asiantuntijana puheterapeutti Anna-Kaisa Antila.