Puheen ja kielenkehitys

Lapsen kielenkehitys alkaa jo varhain vauvaiässä vuorovaikutuksessa vanhemman kanssa.

Vauva viestii kehollaan, itkullaan, liikkeillään, ilmeillään ja ääntelyllään. Vanhempi vastaa vauvan viesteihin. Lapsi oppii vuorovaikutustilanteissa tärkeitä taitoja kuten vuorottelua ja toisen huomioimista.

Vanhemman avulla lapsi oppii myös sanoja ja niiden merkityksiä yhdessä nimeten ja ihmetellen.

Kielenkehitys on kuitenkin muutakin kuin puhetta. Lapsi oppii, miten katse, äänensävy, ilmeet ja eleet ovat tärkeä osa viestiä.

Vauva- ja taaperoiässä korostuvat hoivan, laulujen ja lorujen merkitykset ja myöhemmin esiopetusiässä kirjojen lukemisen ja kuuntelemisen sekä yhdessä tekemisen ja pelaamisen merkitykset.

Seuraavassa voit tutustu kielelliseen kehitykseen ikäkausittain ja siihen miten voit tukea lapsesi kielenkehitystä.

Kiireetöntä yhdessäoloa (0–1-vuotiaat)

Vauva seuraa aktiivisesti ympäristöään ja viestii ääntelyllä, itkulla, ilmeillä ja eleillä. Lapsi alkaa ymmärtää sanoja, joita hän kuulee toistuvasti aikuisten puheessa. Lapsi jokeltelee ja saattaa tuottaa jo ensisanansa.

Tärkeintä on olla vauvan kanssa kiireettä.

  • Vastaa vauvan aloitteisiin kuten ääntelyyn, jokelteluun, liikkeisiin tai itkuun.
  • Matki lapsesi jokeltelua ja ääntelyä.
  • Juttele hänelle samalla, kun hoidat häntä.
  • Laula ja loruile.
  • Katselkaa yhdessä kuvakirjoja.
  • Nimeä asioita, joita lapsi osoittaa tai katsoo.
  • Vahvista sanallista viestiäsi ilmeillä ja eleillä.
  • Ulkoilkaa ja tutustukaa maailmaan yhdessä.

Ihmettelyä ja yhdessä tekemistä (1–2-vuotiaat)

Lapsi käyttää eleitä ja ilmeitä.

1,5-vuotias tuottaa jo muutamia kymmeniä sanoja. Lapsi ymmärtää puhetta enemmän kuin tuottaa ja hän osaa noudattaa lyhyitä käskyjä.

Lähempänä toista syntymäpäiväänsä lapsen sanasto alkaa laajentua kiihtyvällä tahdilla ja hän tuottaa yleensä jo yli 200 merkityksellistä sanaa (yksilöllinen vaihtelu 0–600 sanaa) ja alkaa yhdistellä niitä lyhyiksi kahden sanan lausahduksiksi.

  • Ota lapsesi mukaan arjen askareisiin: valmistakaa ruokaa tai siivotkaa yhdessä.
  • Tekemisen ohessa on luontevaa jutella ja nimetä asioita ja esineitä.
  • Käytä puheen tukena ilmeitä ja eleitä.
  • Kun puhut tunteista, näytä tunne myös kasvoillasi.
  • Laajenna lapsesi ilmaisua: leikkikää roolileikkejä, laululeikkejä ja loruilkaa.

Yhteisiä arjen askareita ja leikkejä (2–3-vuotiaat)

Lapsi tuottaa satoja sanoja useista sanaluokista ja puhe on vieraalle aikuiselle ymmärrettävää. Lapsen sanavarasto kasvaa päivässä noin kymmenellä sanalla.

Lapsi tuottaa kahden tai kolmen sanan lauseita ja taivuttaa sanoja. Lapsi hallitsee myös aika- ja vertailumuotoja, monikko- ja omistusmuotoja sekä kielto- ja kysymyssanoja.

Lapsi pystyy noudattamaan kaksiosaisia ohjeita.

  • Ota lapsesi mukaan arjen askareisiin: valmistakaa ruokaa tai siivotkaa yhdessä.
  • Tekemisen ohessa on luontevaa jutella ja nimetä asioita ja esineitä.
  • Käytä puheen tukena ilmeitä ja eleitä.
  • Kun puhut tunteista, näytä tunne myös kasvoillasi.
  • Laajenna lapsesi ilmaisua: leikkikää roolileikkejä, laululeikkejä ja loruilkaa.

Juttelua ja satujen lukemista (3–5-vuotiaat)

Lapsi tuottaa satoja sanoja useista sanaluokista ja puhe on vieraalle aikuiselle ymmärrettävää.

Lapsi taivuttaa sanoja ja tuottaa aika- ja vertailumuotoja, monikko- ja omistusmuotoja sekä kielto- ja kysymyssanoja. Joitakin omatekoisia taivutusmuotoja voi puheessa vielä esiintyä.

Lähempänä viidettä syntymäpäiväänsä lapsi tuottaa kertovaa puhetta.

Vuorovaikutus- ja keskustelutaidot ovat kehittyneet.

  • Ota lapsesi mukaan arjen askareisiin: valmistakaa ruokaa tai siivotkaa yhdessä.
  • Tekemisen ohessa on luontevaa jutella ja nimetä asioita ja esineitä.
  • Käytä puheen tukena ilmeitä ja eleitä.
  • Kun puhut tunteista, näytä tunne myös kasvoillasi.
  • Laajenna lapsesi ilmaisua: leikkikää roolileikkejä, laululeikkejä ja loruilkaa.
  • Kertokaa vuorotellen arvoituksia ja jutelkaa päivän tapahtumista.

Kuuntelua, loruja ja sanaleikkejä (5–7-vuotiaat)

Lapsi hallitsee sanojen taivuttamisen ja lauseen muodostamisen perussäännöt. Joitakin omatekoisia taivutusmuotoja voi vielä puheessa esiintyä. Lapsi tuottaa kertovaa puhetta ja puhe on yleiskielen mukaista. Lapsi hallitsee noin 14 000 sanaa.

Lapsi oivaltaa, että sanat muodostuvat erilaisista äänteistä ja lapsi oppii yhdistämään, poistamaan, lisäämään ja laskemaan äänteitä. Lapsi omaksuu vuorovaikutuksen perustaidot: hän keskittyy kuuntelemaan puhetta ja esittää kysymyksiä kuulemastaan. Lapsi osaa vuorotella ja vastata kysymyksiin.

  • Kun lapsesi haluaa jutella, keskity kuuntelemaan rauhassa.
  • Pelatkaa yhdessä ja leikitelkää kielellä.
  • Miettikää, mitkä sanat tarkoittavat samaa ja mitkä taas ovat vastakohtia.
  • Käyttäkää arjen toimintojen lomassa ajan, paikan ja määrän käsitteitä.
  • Kertokaa vitsejä ja arvoituksia sekä pelatkaa sananselityspelejä.
  • Lukekaa kirjoja, riimitelkää ja miettikää mistä tavuista ja äänteistä sanat muodostuvat.
  • Tutustukaa yhdessä kirjaimiin tuttujen nimien lukemisen ja kirjoittamisen kautta.

Juttelua ja pohdiskelua (7–12-vuotiaat)

Lapsi käyttää kieltä monipuolisesti eli ennakoi, suunnittelee, ajattelee ja muistelee. Hän tuottaa pitkiä ja monimutkaisia lauseita ja osaa tarkastella asioita erilaisista näkökulmista.

Hän osallistuu keskusteluun ja osaa aloittaa keskustelun myös tuntemattomien lasten ja aikuisten kanssa.

  • Kun lapsesi haluaa jutella, keskity kuuntelemaan rauhassa.
  • Järjestäkää arkeen yhteisiä jutustelutilanteita, jolloin voitte yhdessä vaihtaa kuulumisia.
  • Pohdiskelkaa sanoja, joita lapsi on ehkä kuullut, mutta joiden merkitystä hän ei vielä ymmärrä.
  • Ole läsnä ja avoin keskustelulle lapsesi kanssa.

Kuuntele ja ole läsnä (12–17-vuotiaat)

Yläkouluikäinen nuori ymmärtää nokkelaa huumoria, sarkasmia ja slangia ja osaa tuottaa sitä myös omassa puheessaan. Nuori osaa vaihtaa aihetta keskustelutilanteissa.

Hän myös vaihtaa kommunikointi- ja keskustelutyylejä riippuen siitä, keskusteleeko hän esimerkiksi kaveriporukan, vanhempien vai opettajan kanssa.

Peruskoulun jälkeen nuoret oppivat noudattamaan yhä monimutkaisempia ohjeita ja tiedostavat omat oppimiseen liittyvät vaikeutensa herkemmin.

  • Järjestä arkeen aikaa yhteisille rupatteluhetkille, mutta älä painosta nuorta keskustelemaan paineen alla.
  • Osoita kuuntelemalla, että olet kiinnostunut nuoren asioista.
  • Yhteiset ruokailutilanteet ovat luonnollinen hetki vaihtaa kuulumisia tasavertaisesti.