Alkoholi eteisvärinäriski etenkin geneettisesti alttiille
Liiallinen alkoholin käyttö on eteisvärinä-rytmihäiriön riskitekijä, mutta haitta näyttäisi olevan vielä suurempi henkilöille, jotka ovat myös perimänsä takia suurentuneessa sairastumisvaarassa.
Tuoreen tutkimuksen mukaan suosituksia suurempi alkoholin käyttö liittyy noin 10 prosenttia suurempaan riskiin sairastua eteisvärinään, mutta riski suurenee tasaisesti mitä enemmän alkoholia juo. Geeniensä takia eteisvärinälle alttiit sairastuvat noin 40 prosenttia todennäköisemmin kuin henkilöt, joilla ei ole riskigeenejä.
Kun tutkijat tarkastelivat alkoholin käyttöä ja geeneihin liittyvää riskiä samanaikaisesti, runsaasti alkoholia käyttävät perinnöllisesti alttiit sairastuivat selvästi muita todennäköisemmin. Viiden vuoden aikana tuhannesta tällaisesta potilaasta 20 sairastui eteisvärinään, kun muista sairastui 7. Vertailukohtana olivat potilaat, jotka käyttivät alkoholia vain vähän ja joiden geneettinen sairastumisriski oli pieni.
Tulokset olisi syytä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne vahvistavat näyttöä alkoholin ja geneettisen alttiuden osuudesta eteisvärinän synnyssä. Alkoholin käytössä olisikin hyvä olla maltillinen varsinkin, jos suvussa on eteisvärinää.
Tutkimus perustuu 380 000 britin terveys- ja geenitietoihin. Osallistujia seurattiin keskimäärin seitsemän vuotta ja tuona aikana heistä 6 300 sairastui eteisvärinään. Alkoholin käytön riskirajoina pidettiin naisilla yli 98 grammaa ja miehillä yli 196 grammaa viikossa. Yksi tavallinen alkoholiannos sisältää noin 10–14 grammaa alkoholia. Tämä vastaa noin yhtä pullollista (33 cl) keskiolutta tai siideriä, yhtä lasia (12 cl) mietoa viiniä, pientä lasillista (8 cl) väkevää viiniä tai ravintola-annosta (4 cl) väkeviä.
Arviolta 500 000 suomalaista on alkoholin riskikäyttäjiä eli heille alkoholin käyttö on selvä terveyshaitta. Alkoholiriippuvaisia on noin 5–10 prosenttia suomalaisista.
Eteisvärinää potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Eteisvärinä suurentaa varsinkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä.
Tutkimus julkaistiin Circulation: Genomic and Precision Medicine -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(Circulation: Genomic and Precision Medicine 2020;DOI:10.1161/CIRCGEN.120.003111)
https://doi.org/10.1161/CIRCGEN.120.003111