Aivoliiton hankkeet

Aivoliitolla on käynnissä neljä eri hanketta. Kaksi kehityksellinen kielihäiriö -hanketta, AVH-hanke ja aivoterveyden edistämishanke.

AVH-perhetuen kehittäminen

AVH-perhetuen kehittäminen -hankkeen kohderyhmänä ovat perheet, joissa yksi perheenjäsenistä on sairastunut aivoverenkiertohäiriöön (AVH) ja sairastumisesta on alle vuosi.

Hankkeen tavoitteena on lisätä perheiden sekä terveydenhuollon ammattilaisten ymmärrystä, miten perheenjäsenen sairastuminen aivoverenkiertohäiriöön vaikuttaa ja mahdollisesti muuttaa perheen arjen toimintatapoja. Hankkeessa rakennetaan yhdessä perheiden ja ammattilaisten kanssa uusia arjen toimintatapoja ja tarjotaan tukea lähiyhteisöissä toimimiseen. Näillä uusilla toimintatavoilla ja tukitoimilla on tavoitteena kohentaa myös perheiden elämänhallintaa ja -laatua.

Hanke on Aivoliiton toteuttama yhteistyössä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten, Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten sekä Lapin sairaanhoitopiirin kanssa. Hankkeella on Stean rahoitus vuosille 2020–2022.

Hyvinvoiva kovalevy

Hyvinvoiva kovalevy -hankkeen päätavoitteena on edistää kohderyhmiemme aivoterveyttä. Aivoterveydestä huolehtiminen on hektisessä nyky-yhteiskunnassa yhä tärkeämpää. Jopa yhdeksän kymmenestä aivoverenkiertohäiriöistä voitaisiin estää vaikuttamalla tärkeimpiin riskitekijöihin. Siksi panostaminen aivoterveyteen ja sen edistämiseen kannattaa. Hankkeella on Stean rahoitus ja se toteutetaan vuosina 2021–2024.

Kansallinen aivoterveysohjelma

Aivoterveys on Suomen yhteinen pääoma. Aivot säätelevät ihmisen koko kehon toimintaa. Aivot vastaavat käyttäytymisestä, tunteista, tiedonkäsittelystä sekä tämän kaiken säätelystä. Ei sen enempää eikä vähempää.

Aivoliitto ry käynnisti kansallisen aivoterveysohjelman valmistelun lokakuussa 2021 yhteistyössä laajan asiantuntijajoukon kanssa. Ohjelma tarkastelee aivoterveyttä kolmen ikäryhmän toimintaympäristöjen kautta: lapset ja nuoret, työikäiset ja ikääntyvät.

Ennakoiva lähestymistapa, suojaavien tekijöiden korostaminen ja vaikuttavuusperusteisuus ohjasivat ohjelman valmistelua, ja siksi ohjelma on ainutlaatuinen koko maailman mittakaavassa. Uusi näkökulma aivoterveyteen kattaa aivojen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn.

Koppi arjesta

Koppi arjesta on sujuvaa arkea vahvistava hanke työikäisille AVH:n sairastaneille. Hanke täydentää työikäisenä sairastaneiden palveluketjua ja toimii kopinottajana etenkin sellaisille työikäisille, jotka eivät tarvitse moniammatillista jatkokuntoutusta ja joilla sairauden jälkioireet ovat lieviä ja näkymättömiä.

Hankkeessa kehitetään uusi tiedollinen ja vertaistuellinen ryhmätoimintamalli AVH-yhdistysten vapaaehtoistoimintaan. Toimintamalli auttaa tunnistamaan jälkioireiden aiheuttamia muutoksia arjessa, vahvistaa osallisuutta sekä tukee muuttuneen elämäntilanteen ymmärtämisessä ja hyväksymisessä. Lisäksi hankkeessa tuotetaan tietoa työikäisten kokemista haasteista AVH:n sairastamisen jälkeen.

Ryhmätoimintamallia kehitetään ja pilotoidaan Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Hankkeella on STEA:n rahoitus ja se toteutetaan vuosina 2022–2024.

Vuorovaikutuksen avaimet

Vuorovaikutuksen avaimet -hanke on suunnattu perheille, joissa lapsen puheen- ja kielenkehityksestä on herännyt huoli. Hanke on suunniteltu täydentämään tukijärjestelmää ja ennaltaehkäisemään ongelmien kasaantumista ja varhaista syrjäytymistä kielihäiriöisten lasten perheissä.

Hankkeen tavoitteena on kehittää ryhmämuotoinen varhaisen tuen toimintamalli, jossa perhe saa ensitukea kielihäiriöstä johtuviin vuorovaikutuksen pulmiin.

Toimintamallia kehitetään ja pilotoidaan Turussa 2019-2021. Hankkeen kehittämistyössä ovat mukana Turun kaupunki, Turun yliopisto, Turun AMK ja DaisyLadies ry.

Lapset on tärkeitä

Lapset on tärkeitä on seitsemän järjestön yhteishanke, jossa kehitetään lapsen yhdenvertaisen osallisuuden toteutumista järjestöjen ryhmätoiminnassa. Toimimme Varsinais-Suomen, Pohjois-Savon ja pääkaupunkiseudun alueella.

Hankkeen tavoitteina on

• Vahvistaa alakouluikäisten vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta järjestöjen ryhmätoiminnassa
• Lisätä näiden lasten kanssa toimivien aikuisten osallisuustaitoja
• Rohkaista lapsia ilmaisemaan itseään ja ottamaan oman kokoista vastuuta

Hankkeessa kehitetään siis lapsen osallisuutta vahvistavia ryhmätoiminnan menetelmiä. Ensin kartoitetaan, sitten valitaan, sitten kehitetään, ja koko ajanarvioidaan. Lopuksi hoksautetaan aikuisia ja laitetaan tuotokset kaikkien saataville. Ja koko ajan kuunnellaan lapsia; lapset toimivat tiedon tuottajina. Aihe on erityisen tärkeä, koska lapset on tärkeitä!