Mielialan muutokset

Läheiselle aivoverenkiertohäiriöön sairastuminen voi merkitä pidempään jatkuvaa henkistä ja fyysistä kuormitusta. Läheistä voivat kuormittaa mm. muutokset omassa elämäntavassa, pari- ja ystävyyssuhteissa, tuloissa, perheen rooleissa ja avustamisessa.

Merkittävät muutokset sairastaneen fyysisessä, psyykkisessä tai sosiaalisessa toimintakyvyssä saattavat johtaa siihen, että sairastaneen läheisenä koet vastuun elämänpyörittämisestä siirtyneen yksin sinulle. Esimerkiksi kielelliset häiriöt eli afasiat voivat luoda myös emotionaalista yksinäisyyttä.

Muuttuneessa tilanteessa tärkein tehtäväsi on pitää huolta itsestäsi. Mielekäs tekeminen, liikunta ja sosiaalinen tuki tukevat myös mielialaa. Arkeen tulisi kuulua myös rentoutumista, ja kaikki sellaiset aktiviteetit jotka pitkällä tähtäimellä lisäävät rentoutta arjessa ovat vastalääkettä stressille. Asenteellakin voi olla merkitystä: tietoinen toivon vaaliminen ja usko pärjäämiseen näyttävät vaikuttavan mielialaan positiivisesti.

Joskus parasta mielialan hoitoa voi olla konkreettinen apu. Ota tarvittaessa aktiivisessti käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja muita saatavilla olevia tukikeinoja. Vertaisryhmistä voit saada sosiaalista tukea.

Kommunikaation parantamista voi pitää myös tärkeänä mielialaan vaikuttamisen keinona, jos sairastaneella on afasia. Varsinkaan alkuvaiheessa sinulla ei välttämättä ole tietoutta afasiasta ja keinoista kommunikoida afaattisen henkilön kanssa. Tällöin tieto ja ohjaus voivat merkittävästikin helpottaa arkiselviytymistä ja vähentää henkistä kuormitustasi.

Pitkään jatkuessaan kuormitus voi altistaa masennukselle, joka on hyvä tunnistaa. Masennukseen liittyy tyypillisesti mielialan laskua, mielihyvän vähenemistä, uupumusta ja kielteisiä ajatuksia. Se voi ilmetä myös fyysisin oirein. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että jos mielialan lasku alkaa haitata arkiselviytymistä tulee sinun hakeutua lääkäriin. Tukea kannattaa kuitenkin lähteä hakemaan jo aikaisemmin.

Keskustelutukea ja neuvontaa voit etsiä oman kunnan mielenterveyspalveluista ja seurakunnan diakoniatyöntekijöiltä. Mielialan hoitoon apua voi kysyä omalta terveysasemalta tai työterveys­huollosta.

Aukuutissa kriisissä yhteyttä voi ottaa esimerkiksi Suomen mielenterveysseuran kriisipuhelimeen p. 010 195 202 tai kirkon palvelevaan puhelimeen p. 0400 221 180.

Aiheeseen liittyvät