Tietoa afasiasta

Tällä sivulla kerromme lisää:

Afasian taustasyyt ja oireet

Afasian taustalla on vaurio tai toimintahäiriö aivojen kielellisiin toimintoihin keskittyneillä alueilla tai niiden välisissä yhteyksissä. Kielellinen käsiteverkosto on jakautunut laajasti aivojen eri alueille. Eri alueet ovat jatkuvassa yhteydessä toisiinsa. Kielellinen prosessointi toimii lisäksi yhteistyössä muistin ja toiminnanohjauksen kanssa. Kielelle tärkeitä alueita löytyy esimerkiksi otsalohkon sivulta (mm. Brocan alue) sekä ohimolohkon takaosista (mm. Wernicken alue). Afasia on yleisintä vasemman aivopuoliskon vaurioiden yhteydessä, mutta myös oikea aivopuolisko osallistuu kielelliseen toimintaan.

Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on yleisin afasian aiheuttaja. Aivoverenkiertohäiriöitä ovat aivoinfarkti (eli tukos aivovaltimossa), aivoverenvuoto ja ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (TIA). Lue lisää aivoverenkiertohäiriöistä. Afasiaa voi esiintyä myös esimerkiksi aivovamman, aivokasvaimen, dementian tai etenevän neurologisen sairauden yhteydessä.

Lisää tietoa afasiasta löydät tulostettavista pdf-esitteistämme: Afasia (suunnattu sairastuneen läheiselle) ja selkeä kuvitettu Afasia-esite (suunnattu sairastuneelle).

Afasian diagnosointi

Afasia aiheuttaa usein sosiaalisen kanssakäymisen vähenemistä ja sosiaalisista suhteista syrjäytymistä. Lukemisen ja kirjoittamisen ongelmat haittaavat myös arjessa selviytymistä ja ajankohtaisten asioiden seuraamista. Jos henkilöllä havaitaan aivoverenkiertohäiriön seurauksena puheen/kielen häiriöitä, lääkäri voi tehdä lähetteen puheterapeutille. Puheterapeutti tekee arvion henkilön kielellisistä taidoista eri osa-alueilla (mm. puheen tuottaminen, ymmärtäminen, lukeminen ja kirjoittaminen). Lisäksi puheterapeutti arvioi afaattisten oireiden aiheuttamaa haittaa sekä kuntoutuksen tarvetta. Arvioinnin tavoitteena on saada kuva kielellisestä kokonaistilanteesta ja afasian vaikeusasteesta sekä laadusta.

Puheterapian tarve tulisi arvioida aina, jos henkilöllä todetaan afaattisia oireita. Aivoinfarktin Käypä hoito -suosituksen mukaan kaikille aivoinfarktin sairastaneille, joiden toimintakyky on heikentynyt, tulisi tehdä kuntoutussuunnitelma, jossa arvioidaan muun muassa terapioiden tarve.

Puheen tuottamisen vaikeudet

Puheen tuottamiseen liittyvät vaikeudet voidaan luokitella sujumattomiksi tai sujuviksi afasioiksi. Sujumaton afasia tulee esille vaikeutena saada sanottua sanoja. Ilmaukset ovat lyhyitä, sähkösanomatyyppisiä. Käytössä voi olla vain muutamia sanoja. Puheessa voi olla paljon taukoja, epäröintiä ja korjauksia. Sujumattoman afasian aiheuttaa yleensä vaurio aivojen motorisen ohjelmoinnin alueilla. Tällainen alue on esimerkiksi Brocan alue otsalohkon sivulla.

Sujuvassa afasiassa puhetta tulee paljon, mutta sen sisältö on epäjohdonmukaista. Puhetta voi tulla tilanteeseen nähden liikaa, ja sisältö on poukkoilevaa. Puhe voi sisältää vääriä sanavalintoja ja epäsanoja (sanoja, jotka eivät ole suomea tai muutakaan kieltä). Sujuvan afasian aiheuttaa yleensä vaurio aivojen takaisemmissa osissa. Tällainen alue on esimerkiksi ohimolohkon takaosassa sijaitseva Wernicken alue.

Puheen tuottamisen vaikeuksien yhteydessä puhutaan usein sananlöytämisvaikeudesta. Se on afasiassa yleistä. Sananlöytämisvaikeus tarkoittaa sitä, että puhuttava asia on henkilön mielessä, mutta hän ei saa tuotettua ajatusta ulos sanoina. Sana voi jäädä kokonaan löytymättä, tai se tuotetaan viiveellä. Henkilö saattaa myös sanoa vahingossa väärän sanan, esimerkiksi tyttö, kun tarkoittaa vaimoa. Myös kyllä- ja ei–vastaukset voivat sekoittua.

Puheen ymmärtämisen vaikeudet

Puheen ymmärtäminen vaikeutuu afasiassa lähes aina. Puheen ymmärtämisen vaikeuksia voi olla kuitenkin vaikea havaita ulkoapäin. Yleensä arjen tuttujen ja tilannesidonnaisten asioiden ymmärtäminen sujuu paremmin, mutta monimutkaiset tai uudet asiat ovat vaikeampia ymmärtää. Erityisesti ryhmätilanteiden ja puhelimessa käytyjen keskustelujen seuraaminen voivat tuntua vaikeilta.

Puheen ymmärtämiseen liittyvät toiminnot ovat jakautuneet molempien aivopuoliskojen kesken. Aivot yhdistävät aistitiedon kielelliseen käsiteverkostoon, joka on jakautunut laajasti eri alueille aivoissa. Kielellinen käsiteverkosto muodostuu sanavarastosta, sanojen merkityksistä, kieliopillisesta tiedosta ja kielellisestä muistista. Puheen ymmärtämisen vaikeudet voivat johtua kielellisen prosessoinnin hitaudesta ja kuormittuvuudesta, kielellisen muistin häiriöistä, kuulonvaraisen aistitiedon hahmottamisen häiriöistä tai kieliopillisten rakenteiden ymmärtämisen ongelmista.

Afasian vuoksi henkilön voi olla vaikea ymmärtää tai pitää mielessään puhuen annettuja ohjeita, ja siksi ohjeiden mukaan toimiminen vaikeutuu. Puheen ymmärtämisen ongelmat tulisi aina huomioida afaattisen henkilön kanssa keskustellessa. Keskustelun tukemiseen on monia keinoja.

Oleellista on muistaa, että henkilö, jolla on afasia, hyötyy aina keinoista, jotka tukevat kuulonvaraista viestin vastaanottamista. Keskustelukumppani voi asiaa kertoessaan tai kysyessään kirjoittaa esimerkiksi avainsanoja selkeästi paperille tai näyttää tai osoittaa käsiteltävää asiaa kuvista tai kalenterista. Keskustelun tukemiseen on olemassa myös kuvitettuja kirjoja.

Lue lisää keskustelun tukemisesta arjessa. Tutustu myös tuetun keskustelun käsikirjoihin:
https://www.aivoliitto.fi/verkkokauppa/afasia

Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet

Yksittäisten sanojen tunnistaminen kirjoitettuna onnistuu lähes kaikilta afaattisilta henkilöiltä. Myös sanomalehtien selailu ja niiden otsikoiden lukeminen saattaa onnistua ja on hyvä tapa myös kielellisen kuntoutumisen kannalta.

Sen sijaan kirjojen tai pidempien artikkeleiden lukeminen on yleensä vaikeampaa tai ei onnistu lainkaan. Usein sisälukutaito on säilynyt paremmin kuin mitä ääneen lukemisen perusteella voisi arvioida.

Kirjoittamisen on usein vaikeampaa. Jos henkilö pystyy tuottamaan vain vähän puhetta, ei asioiden ilmaisu yleensä onnistu myöskään kirjoittamalla tai aakkostaulun tai alkukirjaimen nimeämisen kautta. Kirjoittamista on kuitenkin tärkeää kokeilla asian varmistamiseksi.

Tutut asiat, esimerkiksi oma nimi, ovat usein helpoimpia kirjoittaa. Lisäksi kirjoittaminen voi onnistua valmista tekstiä jäljentämällä. Kirjoittamista saattaa kuitenkin vaikeuttaa kielellisten vaikeuksien lisäksi myös kirjoituskäden halvausoireisto.

Afasian hoito ja kuntoutus

Afasian kuntoutuminen alkaa heti kun aivoverenkiertohäiriö on saatu hallintaan. Kun esimerkiksi aivoinfarktin aiheuttama tukos saadaan hoidettua, aivojen vaurioituneet osat saavat jälleen happea ja ravinteita. Tämän jälkeen alkaa aivojen toimintojen itsenäinen korjaantuminen, eli niin sanottu spontaani paraneminen. Spontaani paraneminen on yksilöllistä ja sitä tapahtuu voimakkaimmin sairastumisen jälkeen ensimmäisten päivien ja viikkojen aikana.

Afasiasta kuntoutuminen riippuu mm. aivojen vauriosta, häiriöiden laadusta ja vaikeusasteesta sekä psyykkisistä tekijöistä. Ensimmäiset viikot ja kuukaudet sairastumisen jälkeen ovat kuntoutuksen tehokkuuden kannalta tärkeitä. Afasiasta kuntoutuminen hidastuu ajan myötä, mutta edistystä voi tapahtua vielä pitkänkin ajan kuluttua sairastumisesta. Kuntoutuminen vaatii kuntoutujalta pitkäjänteisyyttä, paljon toistoja ja hyvää motivaatiota.

Afasian kuntoutuksesta vastaa yleensä puheterapeutti. Afasiakuntoutus perustuu kielelliseen arvioon, jossa selvitetään kielellisen häiriön luonne ja vaikeusaste sekä säilyneet kielelliset toiminnot. Puheterapiassa harjoitellaan puheen tuottamista, puheen ymmärtämistä, lukemista ja kirjoittamista. Lisäksi voidaan harjoitella käyttämään puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointimenetelmiä, kuten kommunikointikansioita ja puhelaitteita. Puheterapia on kokonaisuus, joka tähtää arjessa selviytymisen kohenemiseen afasiasta huolimatta.

On tärkeää, että myös läheiset kannustavat positiivisella asenteella kuntoutujaa itsenäiseen toimintaan ja aktiivisuuteen. Kaikenlainen arjen aktiivisuus tukee kuntoutumista. Edistyminen voi joskus tuntua hitaalta, mutta sitä tapahtuu koko ajan. Aivoverenkiertohäiriöistä johtuvat kielelliset vaikeudet lieventyvät usein huomattavasti ajan ja kuntoutuksen myötä. Sopeutumisvalmennuskurssit ja niissä saatava vertaistuki auttavat sekä sairastunutta että läheistä sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen. Vertaistukea ja vinkkejä afasian kanssa elämiseen ja uusiin kommunikoinnin tapoihin saa myös Juttu-tupa-toiminnasta.

Lue lisää afasian vaikutuksista ihmissuhteisiin.

Tutustu ja lue lisää

Afasia esitteet suomeksi, afasi på svenska, afasia in english

Katso afasiaesiteet suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Aiheeseen liittyvät