Muut toimintakyvyn neuropsykologiset häiriöt

Aivoverenkiertohäiriöihin liittyy usein vaikeuksia esimerkiksi lukemisessa, kirjoittamisessa, laskemisessa, muistamisessa, hahmotuksessa, tarkkaavaisuudessa sekä ajattelussa ja päättelyssä.

Neuropsykologiset häiriöt ovat hämmentäviä, koska häiriö ilmenee sellaisissa perustoiminnoissa, jotka sairastunut on aiemmin kyennyt suorittamaan rutiininomaisesti.

Ensimmäisten viikkojen aikana sairastumisesta esiintyy yleensä yleisoireita, kuten väsymystä toimintojen ja ajatuksen hitautta, vireystilan vaihteluja, toimintojen juuttuvuutta, aloite- ja sietokyvyn heikentymistä ja sekavuutta.

Aivopuoliskot toimivat kiinteässä yhteistyössä keskenään, mutta kummallakin on myös omat tehtävänsä. Vasen aivopuolisko on keskeinen kielellisten toimintojen kannalta. Oikea aivopuolisko on erikoistunut tarkkaavaisuuteen ja näönvaraiseen hahmotukseen. Tämän vuoksi vaurio oikeassa aivopuoliskossa aiheuttaa erilaisia oireita kuin vaurio vasemmassa aivopuoliskossa.

Tavallisimmat oikean aivopuoliskon vaurioon liittyvät häiriöt:

  • Vasemman puolen huomiotta jääminen
  • Tarkkaavaisuushäiriöt
  • Näkömuistin häiriöt
  • Tilasuhteiden hahmotuksen ja käsittelyn häiriöt
  • Sairauden tai oireiden tiedostamisen vaikeudet

Tavllisimmat ovasemman aivopuoliskon vaurioon liittyvät häiriöt:

  • Puheen tuottamisen ja ymmärtämisen häiriöt
  • Lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen häiriöt
  • Kielellisen muistin häiriöt
  • Tahdonalaisten liiketoimintojen häiriöt

Lue lisää puheen ja kielen häiriöistä.

Tältä sivulta löydät lisätietoja näistä:

Voimakas väsymys eli fatiikki

Väsymys (fatiikki) on tavallinen oire aivoverenkiertohäiriön jälken. Se poikkeaa tavallisesta väsymyksestä ja sen kokemus on hyvin yksilöllinen. Väsymys saattaa olla hyvin voimakasta, kokonaisvaltaista ja heikentää toimintakykyä. Fatiikki eroaa normaalista väsymyksestä myös siten, että se ei ole aina suhteessa rasituksen määrään vaan väsymys voi tulla hyvinkin lyhyen fyysisen tai ajattelutyön jälkeen. Toisinaan voi väsyttää, vaikka ei olisi tehnyt mitään tavallisesta poikkeavaa.

Fatiikki voi ilmetä fyysisenä jaksamattomuutena, ajatuksen väsyvyytenä tai mielialamuutoksina. Sairastanut ei kestä kuormitusta kuten ennen, hänen toimintansa ja ajatuksensa hidastuvat ja hän tarvitsee lepotaukoja. Myös unen tarve lisääntyy. Hänen mielialansa on usein matalalla, väsymystila ja oman toimintakyvyn puutteet turhauttavat.

Väsymys lievittyy usein ensimmäisten kuukausien aikana, mutta se voi jäädä pysyväksi ongelmaksi, jolloin työhön paluu tai työssä jaksaminen vaikeutuvat.

Lue lisää fatiikista ja ja haitan lievittämisestä Aivotalon sivuilta.

Tarkkaavuuden häiriöt

Tarkkavuuden suuntaamisen vaikeudet voivat näkyä siten, että ajatukset tai toiminta syrjähtää asiasta toiseen tai keskittyminen häiriintyy herkästi. Tarkkaavuuden muutokset vaikuttavat yleisesti toimintakykyyn. Sairastuneen voi olla vaikeaa jakaa huomiotaan useampaan asiaan samanaikaisesti. Tarkkaavuuden ylläpito voi olla työlästä, jolloin esimerkiksi kirjan lukeminen on ylivoimaisen vaikeaa.

Lue lisää tarkkaavuuden häiriöistä ja haitan lievittämisestä Aivotalon sivuilta.

Toiminnanohjauksen häiriöt

Toiminnanohjauksen häiriö tarkoittaa vaikeutta suunnitella, aloittaa ja toteuttaa toimintaa mielekkäästi. Tehtävän aloittamisen vaikeus on tämän häiriön keskeinen osa. Kun sairastunut ei osaa päättää, mistä aloittaa, voi olla, että hän ei tee kyseistä asiaa ollenkaan. Myös olennaisten asioiden poimiminen kokonaisuudesta voi olla vaikeaa. Esimerkiksi ruoanlaitossa tai leipomisessa saattaa jokin aine tai työvaihe jäädä kokonaan pois.

Eräs yleinen piirre toiminnanohjauksen häiriössä on myös juuttuminen eli perseveraatio. Sitä voi ilmetä ajattelussa, puheessa, muistissa tai liikesuorituksissa. Tällöin sairastunut unohtuu toistamaan tiettyä asiaa eikä kykene lopettamaan.

Lue lisää toiminnanohjauksen häiriöistä ja haitan lievittämisestä Aivotalon sivuilta.

Muistihäiriöt eli amnesiat

Aivoverenkiertohäiriö voi aiheuttaa vaikeita tai osittaisia muistihäiriöitä (amnesia). Jonkin muistin osa-alueen heikkeneminen on kuitenkin yleisempää kuin laaja muistihäiriö. Lieväkin muistihäiriö voi vaikuttaa merkittävästi sairastuneen työkykyyn.

Muistihäiriöt voivat vaikeuttaa useamman asian pitämistä mielessä samanaikaisesti, pysymistä mukana keskustelussa tai juonen seuraamista esimerkiksi kirjaa lukiessa. Uusien työtehtävien omaksuminen voi osoittautua mahdottomaksi. Laitteiden käyttöön ottaminen, uuden harrastuksen oppiminen tai vaikkapa uudessa asunnossa toimiminen voi olla hankalaa. Tyypillistä on myös jonkin asian muistista hakemisen hitaus ja työläys.

Lue lisää muistin häiröistä ja haitan lievittämisestä Aivotalon sivuilta.

Päättelykyvyn ja ongelmanratkaisun häiriöt

Päättely- ja ongelmanratkaisutaidot voivat heiketä monista eri syistä, esimerkiksi tarkaavuuden, muistin tai kielellisten häiriöiden vuoksi. Sairastuneelle voi myös olla vaikeaa erottaa oleelliset asiat epäoleellisista tai ottaa huomioon useita asioita samanaikaisesti, mikä voi aiheuttaa virhepäätelmiä.

Toiminnanohjauksen ongelmat heikentävät päättelykykyä herkästi, samoin kuin esimerkiksi muistihäiriöihin liittyvä ajatuksen katkeaminen. Myös huomiotta jättämisen oireisiin ja visuaalisen hahmottamisen häiriöihin voi liittyä päättely- ja ongelmaratkaisukyvyn heikentymistä. Tällöin sairastunut havainnoi ja tulkitsee näkemäänsä puutteellisesti. Kielellisten häiriöiden yhteydessä puolestaan päättelyä voi hankaloittaa esimerkiksi vaikeus ymmärtää luetun tekstin ydinasiat. Päättelyn ongelmat voivat liittyä myös tunneperäisiin syihin, kuten masennukseen ja ahdistuneisuuteen.

Lue lisää päättelykyvyn ja ongelmanratkaisun häiröistä ja haitan lievittämisestä Aivotalon sivuilta.

Oiretiedostuksen puutteellisuus eli anosognosia

Oiretiedostuksen puutteellisuus (anosognosia) tarkoittaa, että sairastunut ei käsitä sairastavansa ja hän saattaa jopa kieltää sairautensa kokonaan, vaikka hänelle kerrotaan asiasta toistuvasti. Toisaalta kyse voi myös olla tietyn yksittäisen oireen puutteellista tiedostamisesta. Hän ei esimerkiksi ymmärrä, että hänen raajansa on halvaantunut. Näin voi olla, vaikka hänelle näytettäisiin esimerkiksi videolta, että oireet ovat todellisia.

Sairastunut voi myös vähätellä oireitaan. Silloin hän luulee pystyvänsä tekemään enemmän asioita kuin oikeasti pystyy. Sairastunut ei ehkä tiedä, miksi hän on sairaalassa ja mikä häntä vaivaa, tai kotiin tultuaan hän saattaa ajatella olevansa valmis palaamaan heti työelämään.

Myös puhevaikeuksien eli afasioiden kohdalla saattaa esiintyä kyvyttömyyttä tunnistaa sen oireita. Tällainen on erityisen tyypillistä sujuvissa afasioissa. Tällöin henkilö luulee puhuvansa täsmälleen kuten ajattelee, koska oman puheen kuulonvarainen hahmottaminen on häiriintynyt.

Lue lisää anosognosiasta ja haitan lieventämisestä Aivotalon sivuilta.

Huomiotta jääminen eli neglect

Huomiotta jääminen (neglect) on tarkaavuuden säätelyn häiriö. Se on huomattavasti yleisempi, jos vaurio on oikeassa aivopuoliskossa. Silloin sairastuneelta jää kehon ja/tai ympäristön vasen puoli huomiotta, eikä hän tiedosta vaikeuttaan. Vaikea neglect aiheuttaa sairastuneen pään ja katseen kääntymisen oikealle. Häntä näyttävät kiinnostavan vain oikealla tapahtuvat asiat. Vasemman aivopuoliskon vaurion jälkeinen neglect jää usein puhevaikeuden ali afasian vuoksi tutkimatta.

Sairastunut saattaa syödä lautaseltaan ruoan vain toiselta puolen tai pukea vaatteet vain toiselle kehonpuolelle. Myös toisen kehonpuolen peseminen, hiusten harjaaminen tai parran ajaminen voi jäädä tekemättä. Hän saattaa liikkuessaan törmäillä huonekaluihin ja ovenpieliin sillä puolen kehoa, joka jää huomiotta. Hän voi myös jättää tämän kehon puoleisen raajan huonoon, jopa kipua tuottavaan asentoon eikä itse tunnista tarvetta muuttaa asentoaan.

Neglect-oireeseen liittyy usein halvaus samalla kehon puolella, joka jää huomiotta. Henkilö saattaa silloin olla oireiden, esimerkiksi halvauksen suhteen välinpitämätön. Neglect-oireen yhteydessä esiintyy usein myös muita aivojen tiedonkäsittelyn vaikeuksia, kuten vaikeuksia näkömuistissa ja tilasuhteiden hallinnassa.

Alkuvaiheen vaikeastakin neglectistä voi kuntoutua hyvin.

Lue lisää neglectistä ja haitan lievittämisestä Aivotalon sivuilta.

Tahdonalaisten liikkeiden häiriöt eli apraksiat

Tahdonalaisten liikkeiden häiriöissä (apraksia) jo varhain opitut liikkeet tai liikesarjat, jotka ovat ennen sairastumista sujuneet täysin automaattisesti, ovat muuttuneet vaikeiksi tai mahdottomiksi suorittaa. Häiriöt eivät tällöin johdu halvauksesta tai tuntopuutoksesta.

Käytännössä sairastuneen liikkeet ovat kömpelöitä tai hän tekee liikesarjan vaiheet väärässä järjestyksessä. Sairastuneen on vaikea käyttää esineitä oikein ja oikeissa yhteyksissä. Hän saattaa esimerkiksi harjata hiuksiaan hammasharjalla, syödä keittoa haarukalla tai laittaa kahvin kahvinkeittimeen ennen suodatinpaperia. Häiriö voi vaikuttaa myös puheeseen. Silloin puhe voi puuttua kokonaan tai olla epäselvää.

Lue lisää apraksiasta ja haitan lievittämisestä Aivotalon sivuilta.

Suuntien ja tilasuhteiden havaitsemisen häiriöt eli visuospatiaaliset ja visuokonstruktiiviset häiriöt

Suuntien havaitsemisen taitoja tarvitaan, kun havainnoidaan ympäröivää tilaa suhteessä omaan itseen ja muuhun ympäristöön. Sairastuneen voi olla vaikeaa esimerkiksi arvioida etäisyyttä tuoliin, johon hän yrittää istuutua. Myös kellonaikojen tunnistaminen voi vaikeutua. Hänen voi olla vaikeaa erottaa oikea ja vasen tai mieltää karttaa. Sairastuneen voi myös olla vaikeaa hahmottaa peilikuvia, jolloin esimerkiksi autolla peruuttaminen tuottaa hankaluuksia. Hän voi eksyä helposti, koska ei löydä kulkureittejä tutussakaan paikassa. Sairastuneen voi myös olla vaikea pukeutua, koska hän ei esimerkiksi hahmota kuinka päin pusero puetaan päälle. Monenkin yrityksen jälkeen vaatekappale voi olla väärin päin.

Tilasuhteiden hahmottamisen häiriöt vaikeuttavat myös osien ja esineiden käsittelemistä. Näin ne vaikeuttavat tavallisia arjen askareita. Esimerkiksi kahvin keittäminen on hankalaa, kun keittimen osien kokoaminen oikeassa järjestyksessä ei tahdo onnistua. Käsitöiden tekeminen tai koneiden korjaaminen ei ehkä enää onnistu, vaikka sairastunut olisi ennen ollut näissä hyvinkin taitava.

Lue lisää suuntien ja tilasuhteiden hahmottamisen sekä nähdyn tunnistamisen häiriöistä Aivotalon sivuilta.

Nähdyn tunnistamisen häiriöt eli agnosiat

Nähdyn tunnistamisen häiröt (agnosia) tarkoittavat, että sairastuneen voi olla vaikea tunnistaa näkemäänsä, esimerkiksi esineitä, kuvia, kirjaimia tai ystävien kasvoja. Hän voi tunnistaa esineen yksittäisiä piirteitä, kuten kova/pehmeä tai kupera/kovera, mutta hän ei silti kykene hahmottamaan, mikä esine on kyseessä. Vaikeimmissa häiriöissä jopa tuttujen esineiden, kuten kahvimukin tunnistaminen on vaikeaa. Lievemmissä häiriöissä sairastunut voi tunnistaa esimerkiksi avaimet, kun hän saa kosketella niitä käsin.

Kasvojen tunnistamisen erityishäisiö eli prosopagnosia voi vaikeuttaa jopa läheisten ihmisen tunnistamista tai julkisuuden henkilöiden tunnistamista kuvista.

Lue lisää nähdyn tunnistamisen sekä suuntien ja tilasuhteiden hahmottamisen häiriöistä Aivotalon sivuilta.

Lue lisää aivoverenkiertohäiriön aiheuttamista neuropsykologista häiriöistä ja niistä kuntoutumisesta pdf-esitteestä.

Aiheeseen liittyvät