Vuorovaikutuksen avaimet

Vuorovaikutuksen avaimet on STEAn rahoittama kolmivuotinen hanke. Ryhmämuotoisella toiminnalla tuetaan perheiden vuorovaikutusta silloin, kun lapsen puheen- ja kielenkehitys viivästyy. Toimintaa toteutetaan eri muodoissa: vanhempainryhmät, lastenryhmät sekä maahanmuuttajataustaisille suunnatut vanhempainryhmät.

Tällä hetkellä hanke on pilotointivaiheessa. Pilotoinnin jälkeen lapsiperheet pääsevät mukaan ryhmiin neuvoloiden ja varhaiskasvatuksen ohjaamina.

Vanhempainryhmät

Ryhmän tavoitteet

Vuorovaikutuksen avaimet- vanhempainryhmällä on kahdenlaisia, toisiaan tukevia, tavoitteita.

Ryhmän tiedollisena tavoitteena on se, että vanhemmat ymmärtäisivät vuorovaikutuksen merkityksen lapsen puheen- ja kielenkehityksessä. Ryhmästä saa tietoa vuorovaikutuksen merkityksestä, puheen- ja kielenkehityksestä sekä niiden erityispiirteistä. Ryhmä tarjoaa myös tietoa AAC-keinoista sekä vinkkejä arkeen.

Ryhmällä on myös emotionaalisen tuen ja mentalisaatiokyvyn tukemisen tavoite. Tähän sisältyy kuulluksi tulemisen ja vertaistuen saamisen tavoitteet sekä ilmapiiri, jossa lapsen maailmaan eläytyvä pohdiskelu tulee mahdolliseksi. Lasta, jonka puheen- ja kielenkehitys viivästyy, voi olla vaikea ymmärtää. Ryhmässä on tilaisuus pysähtyä pohtimaan omaa lasta yhdessä muiden vanhempien ja ohjaajien kanssa käyttäen pohdinnan apuna tietoa, joka helpottaa katsomaan lapsen ilmikäyttäytymisen taakse.

Ryhmän toteutus

Vanhempainryhmään osallistuu kuusi perhettä kerrallaan ja jokainen ryhmä on sisältää kuusi 1,5 tunnin tapaamiskertaa. Tähän asti toteutetuissa ryhmissä vanhempienryhmien ajaksi on järjestetty lastenhoito AAC-tuen tarve huomioiden.

Jokainen vanhempainryhmän tapaamiskerta sisältää jonkin teeman. Aiheiden käsittelyn tukena katsotaan lyhyitä videoklippejä vuorovaikutuksesta. Lisäksi ryhmään on sisällytetty myös välitehtäviä perheille.

Tapaamisten teemoja ja sisältöjä

  • Kontakti, vuorovaikutus ja puheen- ja kielen kehitys
  • Puheen ja kielenkehitys, erityispiirteet ja liitännäishäiriöt
  • AAC: kuvat, tukiviittomat, piirtäminen, puhelaitteet ja soveltuvat harjoitukset
  • Arjen tilanteet-tehtävä
  • Perheiden jaksaminen, vireystila ja rentoutusharjoitukset
  • Vuorovaikutus- ja kommunikointitilanteisiin liittyvien videoiden käsittelyä

Ryhmässä on tärkeää antaa tilaa vanhempien kokemuksille. Keskeinen työväline ryhmätoiminnassa on ollut Arjen tilanteet -lomake, jonka avulla ryhmässä on käsitelty yhteisesti arkielämän vuorovaikutustilanteita. Ohjaajien tukemana tarkastellaan tilanteita sekä vanhemman ja lapsen kokemusta niistä.

Lasten vuorovaikutustaitojen ryhmät

RILIV - Ryhmämuotoisen intervention vaikutus riskilasten sosiaaliseen ja kielelliseen kehitykseen sekä varhaiskasvatuksen henkilökunnan kompetenssin karttumiseen. Tutkimushankkeen kuvaus.

Lapsi tarvitsee ryhmän kanssa jaettuja arjen tilanteita oppiakseen. Aivoliiton Vuorovaikutuksen avaimet -hankkeen interventio koostuu ryhmämuotoisesta toiminnasta, jossa kaiken toiminnan tukena käytetään puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia. Tästä käytetään myös kirjainyhdistelmää AAC, joka tulee englanninkielisestä sanoista Alternative and Augmentative Communication. Puhetta tukevista ja korvaavista keinoista voidaan käyttää myös käsitettä esteetön viestintä. Tällaisia keinoja ovat esim. viittomat, kuvat, piirtäminen ja esineet.

Ryhmiin valikoituvat sellaiset lapset, joiden kommunikointi ja/tai vuorovaikutus herättää huolta. Tällaisia huolenaiheita voivat olla vuorovaikutuksen, kielellisen ilmaisun ja/tai ymmärtämisen, käyttäytymisen säätelyyn sekä tarkkaavuuteen liittyvät haasteet. Tutkimukseen osallistuville lapsille kohdennetaan ryhmäinterventio pienissä ryhmissä. Ryhmien toiminta koostuu lasten ikätason ja taitojen mukaisista leikeistä, peleistä ja harjoitteista. Kaikessa toiminnassa käytetään aktiivisesti puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja. Ryhmien ohjaajina toimii puheterapeutti ja fysioterapeutti Aivoliitosta ja ryhmän tapaamisiin on osallistunut aina myös varhaiskasvatuksen omaa henkilökuntaa.

Turun yliopiston logopedian ja erityispedagogiikan koulutusohjelmien yhteisen RILIV-tutkimushankkeen tavoitteena on tutkia puhetta tukevalla kommunikoinnilla tuetun pienryhmätoiminnan vaikutusta lasten kielellisiin ja sosioemotionaalisiin taitoihin. Toisena tavoitteena on tutkia interventio-ohjelmaan osallistuvan varhaiskasvatushenkilöstön tietotaidon karttumista intervention myötä. RILIV-tutkimushankkeen johtajana toimii logopedian yliopistonlehtori Raymond Bertram ja tutkimusryhmään kuuluvat hänen lisäkseen erityispedagogiikan dosentti, yliopistonlehtori Päivi Pihlaja sekä logopedian yliopisto-opettaja, puheterapeutti Pia Lindevall. Tutkimuksessa tuotetaan logopedian ja erityispedagogiikan opiskelijoiden pro gradutöitä sekä artikkeleita. Lisäksi tutkitaan valtakunnallisella kyselytutkimuksella tekijöitä, jotka vaikuttavat varhaiskasvatushenkilöstön AAC-käyttöön (mm. koulutus, työkokemus) sekä kartoitetaan henkilöstön koulutustarpeita. Tutkimushankkeen tavoitteena on jatkossa myös kehittää varhaiskasvatukseen toimintamalleja, joilla voidaan tukea lasten kielellisten ja sosioemotionaalisten taitojen kehittymistä.

Tutkimus on alkanut syksyllä 2020 24:lle 3-6-vuotiaalle lapselle. Ennen interventiota suoritettiin joukko testejä kaikille lapsille (24 koehenkilöä). Testeillä arvioitiin kielellisiä sekä sosiaalisia ja kognitiivisia taitoja. Syyskuun alussa aloitettiin kahdelle koeryhmälle (6 lasta per ryhmä, yhteensä 12 koehenkilöä) ryhmäinterventio, jossa AAC oli runsaasti käytössä. Koeryhmä tapasi kerran viikossa kahdentoista viikon ajan, tunnin kerrallaan. Kaksi kontrolliryhmää (myös 6 lasta per ryhmä, yhteensä 12 koehenkilöä) toteuttivat normaalia omaa päiväkotiohjelmaansa. Joulukuun alussa tehtiin kaikille lapsille (24 koehenkilöä) taas samat testit kuin ennen interventiota. Tammikuun alussa aloitettiin samanlainen kahdentoista viikon interventio kontrolliryhmille. Alun koeryhmät toteuttavat nyt normaalia päiväkotiohjelmaa. Huhtikuun 2021 alussa tehdään vielä kerran samat testit kaikille lapsille (N = 24). Samaan aikaan kun lapsille tehtiin mittaukset, täytti päiväkotien henkilökunta laajan kyselylomakkeen AAC-käytöstä. Heitä myös haastateltiin. AAC:n käyttöä valtakunnallisesti kartoittava kyselylomake lähetettiin varhaiskasvatushenkilöstölle eri kanavien kautta.

Ensimmäiset tulokset kielenkehitykseen liittyen näyttävät lupaavilta. Interventioryhmä edistyi jokaisessa testissä (sanasto, puheen tuottaminen, puheen ymmärtäminen, tarinan kerronta) vähän enemmän syys- ja joulukuun välillä kuin kontrolliryhmä, mutta tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Ongelmana on melko pieni otoskoko molemmissa ryhmissä, joten ns. tilastollinen voima on aika matala. Tarvitaan lisää koehenkilöitä, jotta interventio-ohjelman vaikuttavuutta päästäisiin laajemmin ja luotettavammin arvioimaan.

Varhaiskasvatuksen henkilöstön osalta kyselylomakkeiden alustavat tulokset osoittivat, että AAC:n tuntemus ja käyttö vaihtelevat suuresti. Tulokset vahvistavat olettamusta, että sekä koulutuksella että erityisesti kokemuksella on vaikutusta AAC.n käyttöön. Sen lisäksi varhaiskasvatushenkilökunta kokee tarvitsevansa enemmän koulutusta AAC:stä. Interventioon osallistuneiden varhaiskasvatuksen työntekijöiden kohdalla myös AAC:n tuntemus vaihtelee. Osassa lapsiryhmissä on jo ollut käytössä puhetta tukevia kommunikaatiomenetelmiä. Koulutustaustan ja aiemman kokemuksen yhteydet AAC:n käyttöön saakin lisätietoa tutkimuksen edetessä. Tämä tieto on tärkeää mm. tulevien varhaiskasvatuksen työntekijöiden perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämisessä sekä tarjoamisessa.

Yhteystiedot:

Tutkimusjohtaja, logopedian yliopistonlehtori, dosentti Raymond Bertram
Enable JavaScript to view protected content.

Erityispedagogiikan yliopistonlehtori, dosentti Päivi Pihlaja
Enable JavaScript to view protected content.

Puheterapeutti, logopedian yliopisto-opettaja Pia Lindevall
Enable JavaScript to view protected content.

Tulevaisuuden näkymiä

Vuoden 2021 aikana Vuorovaikutuksen avaimet -hanke jatkaa toimintansa kehittämistä koronasta huolimatta. Kuluvan vuoden aikana tarkoituksenamme on pilotoida vanhempainryhmän ohjaajakoulutusta. Kolmipäiväiseen ohjaajakoulutukseen osallistuu työkokemukseltaan soveltuvia henkilöitä Turun alueelta. Koulutuksen ohella ohjaajakoulutettavat pyrkivät toteuttamaan oman tutoroidun vanhempainryhmän ohjauksen, jonka jälkeen he ovat valmiita ohjaamaan vanhempainryhmiä itsenäisesti.

Hankkeesta julkaistaan pro gradu tutkimus (Bernitz, 2021) kevään aikana sekä hanketta käsittelevä artikkeli (Teräsahjo ym. 2021).


Kirjallisuutta
Bernitz, S. (2021). ”Hän ei haluu kertoo asioista, joista hän ei osaa puhua.” – Vanhempien kokemukset arjesta kielihäiriöisen lapsen kanssa ja ryhmätoiminnan vaikutukset. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto.
Teräsahjo, T., Bernitz, S, Ojanen, M. ja Lammila, T. (2021). ”- - Mä en oo huono ja mä en oo yksin. Mä en oo ainut täs maailmassa, jolla on tämänkaltainen lapsi. - -”. Vuorovaikutuksen avaimet – valtakunnallinen toimintamalli varhaiseen tukeen? Puheterapeutti. 2/2021.(painossa).