Kielellinen erityisvaikeus lapsilla ja nuorilla 

Kielellinen erityisvaikeus (aiemmin dysfasia) on yksi syy siihen, miksi lapsen kieli ei lähde kehittymään kuten tyypillisesti kehittyneillä lapsilla. Noin seitsemällä prosentilla suomalaisista lapsista on jonkintasoinen kielellinen erityisvaikeus. Kielellinen erityisvaikeus on yleisempää pojilla kuin tytöillä.

Kielellisessä erityisvaikeudessa lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy tai etenee poikkeavasti muuhun kehitykseen nähden.  Sanojen oppiminen on hidasta, ensisanat tulevat myöhään, tai jo opitut sanat jäävät pois käytöstä. Joskus ensisanojen tuleminen viivästyy niin, että lapsi saattaa olla vuosia lähes puhumaton. Usein myös sanojen yhdistäminen lauseeksi viivästyy ja käsitteiden ja kieliopin oppiminen on hidasta. Tyypillistä on myös puheen epäselvyys ja siitä johtuvat kommunikoinnin vaikeudet.

Kielellinen erityisvaikeus tulee usein selkeästi esille vuorovaikutustilanteissa. Asioista kertominen tuottaa lapselle merkittäviä vaikeuksia. Kerronta voi olla joko hyvin suppeaa ja lyhyttä tai hyvinkin vuolasta ja runsasta, mutta lapsi ei pysty rakentamaan kertomastaan ehjää kokonaisuutta. Sosiaaliset tilanteet voivat olla lapselle haastavia, jos sosiaalisten sääntöjen ymmärtäminen ja omaksuminen on hankalaa tai lapsen on vaikea käyttää kieltä vuorovaikutuksen välineenä. Myös puheen ymmärtämisen vaikeus vaikuttaa sosiaalisten tilanteiden haastavuuteen.

Ymmärtämiseen liittyvät vaikeudet ovat hyvin tavallisia lapsilla, joilla on kielellinen erityisvaikeus. Ymmärtämisen vaikeuksia voi kuitenkin olla hankala havaita arjessa, koska tutut tilanteet ja ympäristöt sisältävät paljon sanattomia vihjeitä, joiden varassa lapsi osaa toimia. Joskus ymmärtämisen vaikeudet tulevatkin esille vasta silloin, kun lapsen pitäisi osata toimia esim. lapsiryhmälle yhteisesti annetun pitemmän ohjeen mukaan, tai kun lapsen kanssa jutellaan käyttäen monimutkaisempia käsitteitä.

Jos lapsella on vaikeuksia itseilmaisussa, ymmärretyksi tulemisessa ja muiden ymmärtämisessä, monet arjen tilanteet voivat näyttäytyä lapselle yllättävinä, odottamattomina, ja jopa pelottavina. Lapsi saattaa purkaa kommunikointitarvettaan tai turhautumistaan monella tavalla. Lapsi turhautuu, kun hän ei tule ymmärretyksi eikä pysty ilmaisemaan itseään. Osa lapsista vetäytyy ja välttelee tilanteita, joissa joutuisivat toimimaan kielen varassa.

Kielelliseen erityisvaikeuteen voi liittyä liitännäisoireita, joita ovat esimerkiksi motorinen kömpelyys, tarkkaavuuden häiriöt, toiminnanohjauksen ongelmat sekä aistisäätelyn vaikeudet. Lisäksi sosiaalisissa taidoissa voi esiintyä puutteita.